Rekku Rechardt – Snakecharm

Pekka “Rekku” Rechardt on eittämättä tunnetuimpia kotimaisia kepittäjiä jo useamman vuosikymmenen ajalta, joten soolodebyytti on paikallaan. Edelleen kausittaisesti aktiivisen Wigwamin kitaristina tunnettu Rechardt on ottanut myös omalle levylle lähtökohdakseen perinteisen bändi-ilmaisun loputtomien soolotilutusten sijaan. Ratkaisu on onnistunut: laulajatar Marika Liuski istuu pakettiin mainiosti, jättäen pääroolin kuitenkin kitaralle.

Snakecharm, käärmeenlumous, on mitä onnistunein vertauskuva Rechardtin tyylille. Levyllä vuorottelevat rikkaassa tasapainossa perinteiset skaalat ja orientaalimmat, psykedeeliset kuviot. Lyriikat käsittelevät maalailevia filosofisia teemoja. Hieman yllättävä lisä ovat tuhdit hard rock -riffit, jotka kuitenkin istuvat sekaan sujuvasti.

Kappalemateriaali on laadullisesti tasaista ja tyylillisesti monipuolista. Prologin jälkeen tuleva Regaining Hold on vielä perinteisen oloinen rock-viisu, mutta sitä seuraava Seducing the Dragon alkaa jo riffitellä rankemmin – kerrassaan vastustamattoman groovaavasti. Sitten upotaan syvemmälle maalailun ja psykedelian maailmaan. Esimerkiksi päälle kuusiminuuttinen, uhkaava Prayer Arising on komeaa kuultavaa. Flying on erikoisempi välipala, jossa on jotain Twin Peaks -henkistä. Instrumentaali ja nimikkobiisi Snakecharm naulaa homman kasaan väkevästi.

Snakecharm on värikäs ja hieno, konseptinomainen albumi. Ainoa kauneusvirhe on Marika Liuskin aksentti: tästä aiheesta saa valittaa liiankin usein, mutta töksähtelevä lausunta vain osuu korviin ja katkaisee muuten sulavan kuuntelunautinnon – tässä tapauksessa voikin puhua lumouksen ajoittaisesta rikkoutumisesta.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-05-29
Arvostelija : Pauli Komonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.