Kruger – Redemption Through Looseness

Kuten yhtyeen nimi jo enteilee, mistään punahilkkavampyyrilässytyksestä ei ole kyse. Kun saatekirjeessä mainitaan peräkkäin Entombed, Neurosis, Gojira ja Tool, on tällä pojalla vaikeuksia pysytellä tuolilla. Mutta kuten ennenkin, ei musiikkia silmillä arvioida, joten levy soittimeen. Sveitsiläiset kun osaavat olla hyvinkin kieroa sakkia.

Kruger osoittaa olevansa todellinen hybridihirviö. Musisointi kuulostaa erilaisista sivupoluistaan huolimatta todella yhtenäiseltä ja kun erimuotoiset superraskailut sulautetaan yhteen, tulos on todella messevä. Laulullinen sanoma yhdistää viinahuuruisen äijäilyn ja sekoilun avaruudellisiin olemassaolon pohdintoihin ja näin vaihtelevaa katsantokantaa ei voi muuta kuin kiitellä. Sanat lauotaan eetteriin välin raivoisalla huudolla, välin puhtaalla tulkinnalla, välin molempia yhtäaikaisesti käyttäen ja kliseet päihittyvät kepeästi, sillä Kruger omaa raskautensa vastapainoksi niin lyyrisellä kuin sävellykselliselläkin puolella hyvin ennakkoluulottoman ja ilmavan tavan käsitellä tuotantoaan.

Kuten jo todettua, Kruger saa monipuolisuutensa näyttämään lähes itsestäänselvyydeltä, vaatimattomasti virnistellen. Aloituskappale Ammunitions Mattersin selkärankana toimiva rytyytys vaihtuu c-osassa saumattomasti keveämpään, lähes veljelliseen lauleskeluun, jota taustalla vaaniva kiero tunnelma hellästi keinuttaa kohti seuraavaa myrskyä. Muuten levy kulkee hyvin omalla painollaan, välillä jopa niin huomaamattomasti, että keskittyminen herpaantuu hetkeksi. Redemption Through Looseness taantuu harvoin hidastempoiseksi seilailuksi. Hölkkähiki pysyy jatkuvasti yllä, tuplabasarijuoksutuksia odotellen. Termi post-hardcore, joka Neurosiksen ja Isiksen kaltaisiin jyriin usein liitetään, ei pysty kertomaan puoliakaan Krugerin sielunmaisemasta. Vaikka yhtye välin liitelee muodottomampiinkin sfääreihin, kuten Holy Firessä, pysyvät biisien pituudet yllättävän lyhyinä, neljän-viiden minuutin reunoilla kieppuen.

Soundit ovat todella hyvää jälkeä. Raskas ja rouhea tuotanto ja kitaroiden yhdeksänkymmentä luvun alun ruotsideathin mieleen tuova orgaanisuus tuottavat suuresti henkistä mielihyvää, suuremmalla desibelitasolla ulos tuutattuna varmasti myös fyysistä herkkyyttä lisäten. Vaikka albumi onkin eheä kokonaisuus, toivoin silti löytäväni sen sisuksista yksittäisiä helmiä, joita ilman olen nyt kuitenkin jäänyt. Joka tapauksessa Redemption Through Looseness sisältää tympeää ilmapiiriä raikastavan hirmumyrskyn, jota suosittelen kotiin kuin kotiin.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-05-06
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.