Moker – Translating The Pain
Belgiassa on kaksi Moker-nimistä yhtyettä: toinen soittaa jazzia, toinen deathmetallia. Kyseessä on flaaminkielinen sana ja se tarkoittaa lekaa. En tiedä miten jazz-Mokerin musiikki murskaa varpaita, mutta ainakin death metal -Moker tietää mihin kohtiin iskeä.
Translating the Pain on Mokerin ensimmäinen albumi. Viime vuonna yhtye esittäytyi Shiver Recordsin julkaisemalla split-levyllä yhdessä toisen belgialaisen yhtyeen Outcastin kanssa. Splitti jätti yhtyeestä valjun, kasvottoman vaikutelman. Debyyttiäkään ei voi hyvällä tahdolla sanoa omaperäiseksi, mutta valju se ei ole: Moker lataa thrash metal – ja hardcore-johdannaista deathmetalliaan suoraviivaisen iskevästi, turhia kaunistelematta.
Levylle toivoisi enemmän koukuttavampia elementtejä, joihin voisi samaistua voimakkaammin. Nyt ensimmäiset pari kolme kuuntelukierrosta Moker näyttäytyy kasvottomana, mutta numeroiden mukaan oikein maalaavana yhtyeenä. 40-minuuttinen on taustalle jäävä äänimatto, joka ei häiritse, mutta ei vedä huomiotakaan puoleensa. Vähitellen yhtyeen vahvuudet nousevat esille: pohtivasti nimetty Am I Falling into the Claws of the Lurking Deathtrap? ja sitä seuraava Broken Silence riffittelevät jo todella tiukasti, tavalla jonka luulisi maittavan ainakin amerikkalaisen deathcoren kuten The Black Dahlia Murderin ystäville.
Viimeinen biisi Last Note yrittää erottautua joukosta hieman persoonallisemmalla kappaleen osien kierrätyksellä. Vaikutelmaksi jää, että yhtye on vahvemmillaan silloin, kun se hahmottaa kappaleitaan yksiulotteisemmin. Last Note alkaa kornilla “yo listen up” -tokaisulla, jonka jälkeen sanoitukset koostuvat Rodney Hulin -nimisen nuoren vangin itsemurhakirjeestä. Tuhopoltosta tuomittu Hulin raiskattiin vankilassa eikä saanut anomaansa turvaa virkavallalta. 17-vuotias nuori mies hirtti itsensä selliin, mutta eli vielä 4 kuukautta koomassa tämän jälkeen.
Translating the Pain on standardinomainen julkaisu. Muutamat hyvät hetket eivät riitä siihen, että tästä kiinnostuisi pidemmäksi aikaa. Silti, kun Moker seuraavan kerran antaa kuulua itsestään, on mielenkiintoista seurata miten voimakkaaksi yhtye on saanut lahjakkuuttaan kehitettyä.
Arvosana on hyvin vahva kakkonen.
Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2007-04-16
Arvostelija : Teemu Lampinen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.