Iconofear – Dark

Lyötyäni Iconofearin kiekon sisään soittimeeni olen jokseenkin hämmästynyt. Miten näin hyvä suomalainen heavy-bändi on voinut jäädä huomaamatta kaikilta levy-yhtiöiltä? Dark-levy on omakustanteeksi uskomattoman kypsä ja vakuuttava teos.

Levyn aloittaa Last Words…At Last, joka hurahtaa käyntiin mahtipontisilla junttariffittelyllä. Kappale kasvaa minuutti minuutilta: ensin mukaan astuu Ilja Jalkasen tuiman vakuuttava vokalisointi ja biisin puolivälissä areenalle astuvat synkät ja melodiset koskettimet. Muutenkin koskettimien käyttö on toteutettu EP:llä harvinaisen tyylikkäästi.

Kolme seuraavaa kappaletta ovat yhtä vakuuttavia nekin, varsinkin The Heart of Darkness on hieno osoitus siitä, miten yksinkertaisen pelkistetty slovari voi toimia kasarirallien seassa. Outo sattumako vai harkittua, mutta levyn loppuun on laitettu Darch Ness -nimeä kantava outro, joka allekirjoittaneen korvaan kuulosti lähes identtiseltä kuin Max Payne -pelin alkuvideon musiikin kanssa.

Genrellisesti Iconofear seilaa jossain kasarihevin ja power metallin välimaastossa. Bändi on positiivisesti onnistunut välttämään molempien genrejen suurimmat kliseet. Vaikka Iconofear ei ehkä maailman omaperäisin bändi olekaan, on se silti bändiksi, jolla ei ole sopimusta, aivan helvetin kova.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2003-10-10
Arvostelija : Tuomas Kaarkoski

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.