Ataris, The – So Long, Astoria
Kutsuttakoon tätä vaikkapa emo rokiksi. So long, Astoria on hyvin tarkkaan tuotettu levy, eikä sitä voi omaperäiseksi kutsua. Jokaisen laulun osaset on kuitenkin laitettu juuri oikeille kohdille ja levystä on saatu onnistunut kokonaisuus.
Biiseissä on sopivasti vaihtelua, vaikka kitarapoppia pohjimmiltaan ovatkin. Tavallisimpia pop-rakenteita on käytetty säästeliäästi. Kappaleiden teho ei perustu pelkkiin kertosäkeisiin ja se tekee niiden kasvun kuuntelemisesta varsin mielenkiintoista.
Sanoitukset nostavat levyn arvoa huomattavasti. Pahimmat vaikeroinnit on onneksi jätetty pöytälaatikkoon. Elämänmakuisia pieniä tarinoita arjen pienistä ja vähän suuremmistakin asioista. Välillä tuntuu siltä kuin lukisin jonkun päiväkirjaa. Tuota vaikutelmaa tukee myös kansilehtisen valokuva-albumimainen ulkoasu.
Emon nousu valtavirtaan on ollut aistittavissa jo jonkin aikaa, ja voi olla, että pian käsissämme on nu-metallin kaltainen villitys. Liian puhtoiseksi tuotetusta soinnistaan huolimatta on The Ataris kuitenkin tutustumisen arvoinen tapaus. Minun mielialaani tämän levyn kuunteleminen ainakin kohottaa.
Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2003-04-29
Arvostelija : Samuli Peurala
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.
Comments
One response to “Levyarvostelut”
[…] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]