Alabama Thunderpussy – Open Fire

Olen huono ihminen ja paska jätkä, mutta silti minun täytyy tämän arvostelun puiteissa kaivella menneitä pitkävartisella lapiolla, ja joidenkin ehkä muistama Pantera Vs. Exhorder -tyylikiista nousee siis jälleen maan pinnalle vahingoittamaan herkkien hevielmerien rauhaisaa päivänviettoa. Alabama Thunderpussyn uudelle levylle laulajaksi on siis palkattu Exhorderinkin vokalistina toiminut Kyle Thomas. Kun alabamalaiset tarjoilevat musiikkinsa stonahtavan metallirokin muodossa, on sitä taas vaikea (näemmä mahdoton) tehtävä olla vertaamatta Philip Hansen Anselmon luotsaaman Downin edesottamuksiin. Suurin yhtäläisyys yhtyeiden välillä onkin se, että molempien bändien keulilla roikkuu ehdottomasti alansa huippuihin lukeutuva laulaja.

Aavikkopölyn katkuiset viskihuurut kietovat yhtyeen katurokistakin ammentavan stoner-riffikoneen tiukasti pauloihinsa. Siinä missä yllä mainittu NOLA-kasvatti Down keskittyy juurevampaan ulosantiin, työntää Alabama Thunderpussy vauhdilla isompaa vaihetta V8:n nautittavaksi. Rosoinen tuotanto sopii levylle kuin lakikirjoihin kirjattuna, korostaen Open Firen rehellisyyttä ja ehdottomuutta. Sanallinen anti pyörii hyvinkin perusasioiden äärellä, ja sanoituksissa mainittu kultainen rokkarin juoma kuuluu myös Thomaksen paljon kokeneessa äänessä, joka kipuaa yllättävän kivuttomasti myös korkeampiin sävelaloihin.

Rankka etukeno on levyn kantava voima, jota letkeä groove ja lennokkaat soolorevitykset lempeästi paimentavat. Kokonaisuus on harvinaisen ehyt, ja toisin kuin useissa tapauksissa, tämä ei tarkoita kappalemateriaalin tylsäpäisyyttä, päin vastoin. Dynaamiset kappalerakenteet antavat riffeille tilaa hengittää ja koneen käydä tasaisesti vailla vaaraa ylikuumenemisesta. Cleansing, Void of Harmony, None Shall Return ja Open Fire pitävät yllä reilumpaa tempoa Words of the Dying Manin, The Beggarin, Whiskey Warin ja Brave the Rainin pitäessä huolen keskivartalon ja niskojen vakiona säilyvästä liikemäärästä. Open Firea on siis suositeltava kaikille, jotka tuntevat vetoa auringon laskuun katoaviin asfalttibaanoihin, kuumiin seuralaisiin, kylmään nestemäiseen voiteluun ja reilulla kädellä rokkaavaan särökitarointiin. Usvaa putkeen, baby, nyt ollaan matkalla Alabamaan.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-03-13
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.