Sepia Dreamer – The Sublime

Myrskyävä meri, armottomat luonnonvoimat, sysimusta taivas, vedenalainen rauha ja hiljaisuus. Siinäpä muutama keskeinen inspiraation aihe Sepia Dreamerin herroille. Näistä aineksista bändi kutoo musiikkia, joka tavoittaa ilahduttavan hienosti julman hirmumyrskyn hengen.

The Sublime on eräänlainen konseptilevy luonnon armottomuudesta. Kauttaaltaan instrumentaalinen lätty pitää sisällään neljä kappaletta ja kellottaa yhteensä hieman vajaat kolme varttia. Bändin tyylitaju on ihailtavaa, ja unenomaisiin visioihin uppoutuu huomaamattaan. Pariminuuttinen intro Gateway johdattaa kuulijan pitkin, maalauksellisin sävelin keskelle synkkää merta. Uhkaava tyven kestää vielä Expositionin ensimmäisten, petollisen rauhallisten minuuttien ajan, kunnes ukonvaajat lyövät kaikella raivollaan jyhkeän kitaravallin muodossa. Navakat tuulet ja korkeat aallot paiskovat kuulijaa säälimättä, kunnes pyörteet kaappaavat mukaansa myrskyn silmään tarkastelemaan ympäröivää kurimusta tyyneyden keskeltä.

Niin kuin oikeakin myrsky, myös The Sublime on paitsi julma ja arvaamaton, myös tietyllä tapaa haikean kaunis. Silloin tällöin pitkät kappaleet löytävät rauhallisempaa jalansijaa kauniista kitaramelodioista ja aavemaisesta pianosta. Nämä rauhallisuuden hetket ovat kuitenkin valheellista tuuditusta, sillä ennen pitkää kaiken alleen murskaavan myrskyn raivo jälleen pääsee valloilleen. Vaikka äänekäs–hiljainen-dynamiikka ei uusin mahdollinen idea olekaan, Sepia Dreamer hyödyntää tätä vaihtelua ensiluokkaisen hyvin. Parhaimmillaan bändi pääsee pelottavan lähelle Godspeed You! Black Emperorin vimmaista maailmanpaloa.

Kuten on ihminen aseeton luonnonvoimien näyttäessä suunnatonta mahtiaan, en minäkään voi Sepia Dreameria vastaan pyristellä. Tyylitaju on, kuten sanottua, tyrmäävä, eikä se notkahda kuin hetkittäin parin sahausriffin kohdalla. Kun kitaravallit jyrisevät, ja päälle kudotaan mykistävän kauniita melodioita hypnoottisuuteen asti toistaen, on bändille kuitenkin valmis antamaan kaiken anteeksi. Pahaenteisestä hiljaisuudesta alkava ja siihen jälleen päättyvä musiikillinen myrsky on hieno kokemus. Riehuvan veden syövereihin huomaa palaavansa yhä uudelleen. Suositellaan kuunneltavaksi kuulokkeilla, ajan kanssa.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2007-04-04
Arvostelija : Juho Leppänen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.