Aborted – Goremageddon (The Saw And The Carnage Done)

Kyseessä on taas pikaisen esiluukutuksen perusteella saatanan nopeaa, aggressiivista, kaoottista ja räkäiseltä kuulostavaa deathmetallia tietyillä pienillä hienouksilla höystettynä. Ensireaktio levyn suhteen oli varsin negatiivinen. Tämä kaikki on jo kuultu aiemmin. Tylsää ja tasapaksua.

Mutta: uudelleen levyn pariin palaaminen ja muutama keskittynyt kuuntelukerta paljastaakin varsin kovan yhtyeen ja ihan mukiinmenevän levyn kyseiseltä bändiltä. Belgialaisen viisikon 3. pitkäsoitto pitää sisällään hitusen verran yli puoli tuntia ns. massamurhadeathia, jota voisi kuvailla yksinkertaisesti sanalla kaoottinen. Kappaleista saa kyllä aikaa myöden mukavan tartuntapinnan ja huomasin jalkaanikin pompottavan levyn mukana. Ei ihme, että on pohje hiukan kipeä…

Kitaristit sahaavat korvia raastavia ja levottomia riffejä, rumpali polkee henkensä edestä ja vokalisti kuulostaa siltä siltä kuin olisi syntynyt pölynimuri perseessä. Loistava yhdistelmä. Synnytys ei varmasti ole ollut vaivaton, koska vokaalit ovat täydellisen epäselvää kohinan ja kurnutuksen hybridiä. Mies rääkyy kyllä välillä jotain selvemminkin, mutta eipä noihin vokaaleihin paljon kiinnitä huomiota, varsinkin kun tällä levyllä painopiste on saatanallisen tarkassa soitossa. Sanoitukset ovat taas näitä ihmisruumiin viipalointeja, ruumiinavauksia ja sahamurhaamisia. Kappaleiden välissä olevia taukoja höystetään pariin otteeseen jollain dialogeilla tai elokuvista napatuilla repliikeillä, mutta tämäkin idea on joskus käytetty (muutamaan otteeseen jopa!), eikä tuo levyn muuten intensiiviseen luonteeseen muuta kuin pieniä hengähdystaukoja.

Kuten arvata saattaa, kyseessä ei todellakaan ole mikään hittilevy ja pidemmän aikaa tätä kuunnellessa tuleekin pää lähinnä kipeäksi ja huono olo. Sen verran kovaa abortoidut pojat pieksevät kuuntelijan tärykalvoja. Joskus muinoin arvostelemani Deranged: Plainfield cematary oli paskaa perusmättödeathia ja niin epäilin tämänkin aluksi olevan. Onneksi tasapaksun alkuvaikutelman jälkeen pinnan alta paljastui saatanan kova deathyhtye kirkkaimpien tähtien rinnalle. Abortedin ei kyllä tarvitse hetkeäkään hävetä virkaveljiensä Deiciden ja Nilen rinnalla, vaikka kaikkihan näistä hiukan erilaisia bändejä ovatkin. Jos bändi joskus armaan Pohjolamme rannoille rantautuu, on keikka pakko käydä katsomassa. Varsinkin jos meno lavalla on yhtä raivohullu kuin levyllä. Suosittelen varauksetta kaikille deathmetallin ystäville.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-04-16
Arvostelija : Henrik Himberg

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.