Piecemaker – Cave Canem

Mielleyhtymästä toiseen – Cave Canem on upbeatahtava hardrock-duurikolmiloikka ajassa. Ensin takaperin 90-luvun Faith No Moresta 70-luvun puolivälin Tower Of Poweriin ja siitä 80-luvun shufflettavaan AC/DC:iihin, josta vielä bonusponnistuksena takaisin 60-luvun lopun Deep Purpleen. Kakkosraita kavaltaa, että ilmeisesti myös League Of Gentlemenit on katsottu. Ikävä kyllä lupaavan avaushypyn jälkeen musikaalinen sisältö supistuu, tyytyen tanssahtelemaan varpaillaan yliastutun tuntumassa.

Soundit eivät varmasti mullista kenenkään maailmaa, mutta ajavat demon tarkoituksen mainiosti. Kaikesta saa sen kummemmin yrittämättä selvää. Demoksi on itse yhtyeen ulosanti taas melko ammattimaista. Laulaja ei ole ainoastaan liikapainoa, vaan uskaltaa tulkitakin. Mieluummin tähän malliin hieman yli, kuin perussuomalaiseen malliin hieman ali. Pientä skarppausta rytmis-lyyrisen suorituksen kanssa, ja ehkä vähäistä varmuutta ja vakautta säveltarkkuuteen niin homma on hanskassa. Korkeasta rekkarista tulee ajoittain jopa mallikelpoista jälkeä. Sovittaa osataan stemmoista soitinnoksiin, eikä sitä pelätä tehdä. Instrumentit saadaan toimimaan ja vieläpä tyylinmukaisesti annosteltuina. Mitä siis jää uupumaan?

Orkesteri jää ikävään limboon täysin yliampuvan ja juuri ja juuri ei-yliampuvan väliin. Hieman lisää rohkeutta, niin mentäisiin The Darknessin malliin rinta rottingilla lipan yli, mutta hieman vähemmällä huumorilla, sekä harkituilla kliseillä taas oltaisiin tyylitajun rajoissa. Sävellyksellisesti liikutaan kuluneen ja retro-tuoreen välimaastossa, lyyrisesti ensin mainitussa.

Lyhyesti : täpärä nelonen lupaavilla jäljillä – kuitenkin ilman viimeistä, lihan läpäisevää naulaa jalkapohjassa.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-02-22
Arvostelija : Tommi Hartikainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.