Pohjoiskorea – Varovaisen Toiveikkaana

Raflaava nimi bändillä ja soittokin kohtalaisen trendikästä, tai sellaiseksi sen ainakin pari vuotta sitten olisi voinut luokitella. Luultavasti muodikkuus ei ole Pohjoiskorean tavoitteena, mutta kovasti mennään Joy Divisionin ja kumppaneiden viitoittamalla tiellä. Vokalistin artikulointi luo turhankin voimakkaat mielleyhtymät vielä Editorsin ja Interpolin suuntaan. Toisaalta, esimerkiksi Mustan Paraatin jälkeen tummanpuhuvaa ja postpunkiin kallellaan olevaa rockia suomen kielellä ei olekaan ollut liikaa tarjolla. Tummasävyinen indie lienee riittävän väljä määritelmä Pohjoiskorealle.

Vuosi oli 2004 ja paikka pääkaupunkimme, kun Pohjoiskorea (kyllä, näin se kirjoitetaan) näki päivänvalonsa. Tässä ajassa bändistä on jalostunut tyylipuhdas, tummaa rockia takova joukkio, jonka biiseissä kitarat kaikuvat ja elämä on varjoja pullollaan. Tämän näytteen biiseistä Lux on sitä tyylipuhtainta synkistelyrokkia hektisellä poljennollaan, Huono Kasvatus helpommin unohtuva ralli polveilevine väliosineen ja Lohdutuslaulu ehkäpä komein näistä kolmesta. Viimeksi mainittu antaa kaikki puitteet ylitsepursuavalle paisuttelulle, mutta homma pysyy kuin pysyykin jylhän tunnelmoinnin kauniissa piirissä.

Kuinka ollakaan, vakavin virhe on omaperäisyyden puute. Vaikka Pohjoiskorea soittaa taitavasti ja hyvällä maulla, pelaa bändi turhan paljon varman päälle. Kitaristilaulaja Janin suoritukset ovat hetkittäin jopa koomisia. En millään jaksa uskoa, että hän ilman vahvoja esikuvia laulaisi tai sanoittaisi tällä tavoin. Ulkoa opettelun tunkkainen maku vesittää muutoin mielenkiintoista kokonaisuutta.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-02-22
Arvostelija : Jukka-Pekka Ronkainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.