Betrayal – Evil Souls Burden

Jossain päin rokkaavan asennemetallin aavoja laitumia reuhaavalla Betrayalilla on groove kohdallaan. Synkästi jynkytetyt riffit saavat välillä vastapainoista kuulautta puhtaista lauluista ja huolella sovitetuista syntikoista, mutta pääosin edetään hartiat turvetta kyntäen. Englanniksi roiskittuun joukkoon on ilokseni eksynyt myös yksi kotokielinen kipale, joka antaa mukavasti lisää maustetta muutenkin hyvin juurevaan soppaan.

Bändin kolmas julkaisu esittelee soittotaitoisen, monipuolisia biisejä kirjoittavan nelikon. Aivan suoria verrokkeja ei yhtyeelle löydy, mutta kaikuja kuuluu niin kotimaan Diablosta kuin Mokomastakin. Erityisesti laulajakitaristi Timon laaja-alainen ääni ansaitsee kiitosta, sillä se auttaa yhtyettä vetämään etumatkaa perusjunttaajiin. Välin peikon lailla möyryävä, välin äijämäisellä herkkyydellä tulkitseva solisti voisi vain kiinnittää tulevaisuudessa huomiota vireen pysymiseen ja lausumiseen, vaikka melko sulavasti kieli suussaan kääntyykin. Instrumentaalipuolella kaikki sujuu täysin kuten tavaraan kuuluukin, tekniikka ei missään vaiheessa nouse vastaan. Äänitteen yleissoundi on kuitenkin liian bassovoittoinen ja tämä kostautuu pahasti kitaroiden ja basson puuroutuessa välin yhdeksi erottamattomaksi äänimöykyksi.

Biisimateriaalin parhaat palat on ripoteltu jotakuinkin ympäri tuotosta. Aloitusbiisi Infamy repäisee korvat hörölleen ja saa volumenupikan kääntymään kuin itsestään, Ihmisen kiinnostavin pointti taas on sen suomenkielisyys, muuten ei biisi onnistu makunystyröitä kutittelemaan. Homen kaksikasvoisuus vetää tiukasti puoleensa, erityisesti tällä biisillä yhtyeen sovitustaito saavuttaa täyden loisteensa. Kokonaisuuden päättävä Edge Of Emptiness taas palauttaa niin yhtyeen kuin kuuntelijankin perusasioiden äärelle ja kappaleen tarttuvat riffit ja rennosti rouhiva soitanta jättävät rosoiset jäljet pääkallon perukoille.

Koko demon mitalla keskitempoisesti etenevä musisointi on mehevä välipala nykypäivän ylinopeudella jauhavassa metallikenttässä. Nyt sekaan oli eksynyt vielä muutamia heikompia kokonaisuuksia ja äänitteen soundipolitiikka osaltaan vaikuttaa siihen, ettei täyttä hurmosta saavuteta. Jos yhtye kuitenkin kehittyy tulevaisuudessa nyt esitellyllä varmuudella, voi seuraava julkaisu jo nakata kuumat puurot meikäläisenkin syliin. Pelolla tulevia aamuja odottaen…

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-02-23
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.