Slipknot – Voliminal: Inside The Nine
Raw. Uncencored. Uncut. Näin luvataan DVD:n takakannessa, vaikka todellisuus on ennemminkin Kesy. Paska. Typerä.
Aikasta pökäleen on nimittäin Amerikan ahdistuneen nuorison sanansaattaja pullauttanut pihalle. Voliminal: Inside the Nine ei täytä oikein mitään laatukriteerejä. En oikein keksi ihmistä, jonka tähän kannattaisi rahansa tuhlata. The Movie –osuus, jonka pitäisi siis tuota raakaa, sensuroimatona ja leikkaamatonta Slipknotia esitellä, on paremminkin huono vitsi. Puolitoista tuntia epämääräisiä käsivaralta kuvattuja lyhyitä livepätkiä, huom. myös äänet siis vain tavallisen videokameran mikillä napattua eli pelkkää pörinää, bänditreenejä, Jordisonin lämmittelyä, heppuja venyttelemessä, rappusilla seisomista ja muuta yhtä mielenkiintoista kuin maalin kuivumisen katsominen.
Bonuspuolella on sentään jotain mielenkiintoista, mutta kovin on kevyttä tavaraa sekin. Bändin videot ovat tietenkin ihan jees, jos niitä ei omista aikaisemmin (mukana Duality, Vermilion, Vermilion Pt. 2, Before I Forget ja The Nameless (live)). Lisäksi on erinäisiä livepoimintoja festareilta ja televisioesiintymisistä ympäri maailman. Ei mitään oikeasti mielenkiintoista siis.
Koko DVD:n ainoaksi sisällöksi voi oikeastaan nostaa bändihaastattelut. ”Jokaista” bändin jäsentä haastatellaan, tosin 133 ehkä summaa sisällön parhaiten pitämällä suunsa kiinni sen viiden sekunnin ajan, kun häntä kuvataan. Ehtiipä tuossa setissä sentään sellaisen asian huomaamaan, että bändin vokalisti Corey Taylor on juuri sellainen ”minulla oli huono lapsuus ja siksi olen tällainen” -tapaus, joka kliseisempää ja typerämpää ei oikeastaan voi olla. U know, man, it’s like shit and stuff! Muut bändin jätkät tuntuvat olevan loppujen lopuksi aika tavallisia heppuja, jotka nyt vain sattuivat päätymään yhteen maailman suurimmista rankemman musiikin orkestereista.
Hatunnosto Slipknotille urastaan ja asenteestaan, mutta kuten tekin minulle DVD:llä hoitte, ettette välitä mitä muut ajattelevat, minäkään en välitä paskan vertaa mitä te olette mieltä tästä tuotoksesta. Paskaa tämä oikeasti on. Toinen piste parista hauskasta haastatteluosiosta ja Jordisonin rumpusooloista.
Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2007-02-02
Arvostelija : Tero Kallio
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.