Rakkaus – Kuolevan Maailman Hiljainen Kirous

Kuolevan maailman hiljainen kirous -EP:n kuusi kappaletta antavat nimensä mukaisesti lohduttoman kuvan tästä maailmasta, missä joudumme elämään. Kuten avauskappale Askel sen kertosäkeessään sanoo:

Ei ole mitään mikä parantaa
ei ole ketään kuka voisi auttaa.
Vain sota itseämme vastaan
eikä maailma jää meitä kaipaamaan.

Sanoitusten teemojen puolesta EP näyttää jakautuvan puoliensa kesken. A-poskella luetaan maailmalle madonlukuja laajemmin, B-poskella puolestaan käsitellään elämän kokemista henkilökohtaisemmin, väkivallan pelon ja elämiseen liittyvän omakohtaisen tuskan ja ahdistuksen kautta.

Ronskia ja rujoa on myös Rakkauden musiikki. Viitekehyksinä ovat hardcore, crust ja grindcore, kaikissa niissä on kuultavissa pohjoisen kylmä vire. Grindaavimmissa kappaleissa Rakkaudella on sama jäätikkömäinen vire kuin islantilaisella Forgarður Helvítis -yhtyeellä. Jokaiseen biisiin on kuitenkin mahdutettu koukkuja, jotka myös tarttuvat. Vaihteluakin on, esimerkiksi viimeinen Sivullinen-kappale alkaa rauhallisella, synkänkauniilla kitaroinnilla, mitä soisi kuulevan jatkossakin.

Seiskatuumaisen soundi on raaka: Kitarat sirkkelöivät voimakkaasti, samaten kuin alkukantainen rytmiryhmä. Selkein osa Rakkauden soundia on kuitenkin laulaja Katrin todella tiukka ja kireä huutosuoritus. Mieskollegojaan korkeamman huutoäänen omaavana Katrin suoritusta pysähtyy herkemmin kuuntelemaan, ja se pitääkin tiukasti otteessaan, sillä vihaisuus ei laannu missään vaiheessa. Ulosanti on kohdin niinkin palavaa, että sen toivoisi olevan paremmin rytmitettyä yhdessä muun bändin kanssa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-02-22
Arvostelija : Teemu Lampinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.