Echoes Of Eternity – The Forgotten Goddess

Vaikka naisvokalisoinnilla varustettua metallia on tullut viimeisten vuosien aikana suhteellisen paljon, niin ei se kuitenkaan ole täyttänyt kenttää ihan sillä volyymilla kuin olisi tilausta. Tietysti on olemassa näitä withintempationeita ja nightwisheja, mutta sellainen feminiinisempi ryttääminen loistaa melko vahvasti poissaolollaan. Tosin kanadalainen Kittie on uudella albumillaan varsin vahvasti tuossa valtikassa kiinni. Ja onhan meillä Arch Enemy, mutta siinä Angelan laulu muistuttaa enemmän kurlaamista kuin laulamista.

Los Angelesin Echoes of Eternity on varsin mielenkiintoinen tulokas edellä mainitulle leikkikentälle, sillä sen progressiivisella otteella soitettu metalli on vaikuttavan melodista mutta samalla hitusen aggressiivista. Mistään kuolonmetallista ei suinkaan ole kysymys, vaan pikemminkin Echoes of Eternity on hieman kevennetty versio Arch Enemystä. Tämä viittaus koskee sitten sekä laulua että soitantaa. Nelikon riffit ovat moniulotteisia, ja rummuillakin pidetään ajoittain varsin mallikasta tahtia, ja välillä jopa rikotaan tempoa hallitusti. Hienosta soitosta huolimatta suuri osa huomiosta kiinnittyy kauniin Francine Boucherin puhtaaseen lauluun. Laulu muistuttaa etäisesti teatraalisia piirteitä omaavaa ulosantia, mutta se ei ole millään tapaa häiritsevä tekijä, eikä oikein saa yhtyettä tuohon Nightwish-kategoriaankaan. Pikemminkin laulu tuo Francinen omaa persoonaa korvia hivelevän laulun kautta esille. Tosin soundipuoleen voisi sen verran voisi kiinnittää huomiota, että laulu olisi hieman enemmän pinnassa, sillä nyt se kuulostaa ajoittain ranskalta.

Levyn kymmenestä kappaleesta on melko hankala poimia sellaista selkeätä pettäjää, vaikka The Forgodden Goddes ja The Kingdom Within lievällä puisevuudellaan vastavirtaan muuhun materiaaliin nähden haraavatkin. Näistä jälkimmäinen sortuu vieläpä pienoiseen hempeilyyn, joka ei oikein ota toimiakseen. Vastaavasti selkeätä ykkösraitaakaan ei oikein pysty poimimaan. Materiaalin ollessa melko tasaisen varmaa jää ratkaisun tekeminen oikeastaan jokaisen kuulijan kontolle. Kappaleissa ei kuitenkaan harrasteta liiemmälti turhaa hidastelua, eikä sen puoleen mitään ylinopeaa kaahaustakaan, joten balanssi on aika hyvin toleranssin nurkilla.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-02-02
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.