Solefald – Black For Death: An Icelandic Odyssey part II

Cornelius Jakhellnin ja Lazare Nedlandin muodostama Solefald soittaa jonkinlaista luonnonläheistä ja viikinkihenkistä post black metalia. Nyt käsillä olevan viimevuotisen Islannin harharetken jatko-osassa seilataan pitkälti samoilla vesillä, sillä lopputuloksena on nytkin kummallisten laulutyylien ja moninaisten soitinten värittämä sekasotku.

Solefaldin jäsenten black metal -taustat (mm. Borknagar) kuuluvat selkeimmin avausraita Black for Deathissä, levyn puoliväliin sijoittuvassa Allfathersissa ja päätössiivu Sagatellerissä, jotka ovat samalla tuotoksen parhaat veisut. Vaikka nekin sisältävät koukeroisia folk-kuvioita, rakenteisiin ei ole menty kajoamaan liikaa, ja biiseihin pystyy tarraamaan kiinni. Jotain positiivista löytyy myös rauhallisesta Queen in the Bay of Smokesta ja vahvan jousipitoisesta Loki Trickster Godista. Muilta osin kokeilevat rakenteet ja kummalliset kuulokuvat ovat lähinnä ärsyttäviä ja syövät tehokkaasti levyn viehätystä. Pahiten bändi menee metsään Underworldissä ja Dark Waves Dyingissa, joiden saksofoniosiot suorastaan kuvottavat.

Omaperäisyys ja kokeiluvuus ovat meriitti lähes bändille kuin bändille. Mutta kun kokeilevuudesta tulee itsetarkoituksellista eli musiikin peruselementitkin alistetaan sille, on enemmän sääntö kuin poikkeus, että yhtye menee metsään. Näin on käynyt myös Solefaldille, sillä se ei onnistu kuin hetkittäin pitämään biisien lankoja tarpeeksi tiukasti käsissään. Näin ollen kappaleet ovat alkaneet elää omaa elämäänsä, karkailevat liian moniin suuntiin ja ovat kovin hankalasti hahmotettavissa.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-12-21
Arvostelija : Olli Koikkalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.