Tarujen Saari – Susien Yö – Delirium Lupus

Hartola on pieni kunta keskellä Tampereen, Jyväskylän ja Lahden muodostamaa kolmiota. Sen metsissä kasvaa luultavasti aivan erikoisia sieniä, sillä Tarujen Saari -yhtyeen selkärangaksi luokiteltavat Kaisa Saari ja Vesa Vigman ammentavat maaseudulta metallivaikutteisen kansanmusiikkinsa säveliin ja sanoituksiin poikkeuksellisen vangitsevaa tunnelmaa.

Nimenä Tarujen Saari on heavykansalle tuttu lähinnä vokalisti Saaren Ensiferum-vierailujen ansiosta. Se ei ole ihme, sillä vaikka ryhmän soittohistoria ulottuu vuosien taakse, raskaan musiikin elementit ovat hiipineet mukaan vasta hiljattain. Yhtyeen musiikkiin voi kuitenkin vaivatta perehtyä tämän viidennenkin studiolevyn kohdalla. Lupauksensa mukaisesti yhtye folkrockaa kuulijansa kumoon, ja siinä onnistutaan poikkeuksellisen kiehtovalla, omaperäisellä ja vangitsevalla tavalla.

On vaikeaa nimetä toista yhtyettä, jonka käsittelyssä perinteisten lastensatujen tematiikka kuulostaisi muulta kuin naiivilta vitsiltä. Tarujen Saaren sanoituksissa vilisee keimailevia prinsessoja, valtakunnan kauneimpia naisia, noitien juonia ja ahneita kuninkaita koko rahan edestä, eikä tuskanhikeä tarvitse missään vaiheessa pyyhkiä otsalta. Kaisa Saaren suoraviivaisten sanoitusten osittaiset riimit ja täytesanat olisivat monen muun suussa kamalaa kuultavaa, mutta kovalla itseluottamuksella niistä punotaan nyt mainioita pieniä tarinoita, joiden punchlinea viime hetkiin säästelemällä onnistutaan pitämään kuulija koukussa ja pureksimassa jokaista säettä edellistä tarkemmin. Musiikki ei toki olisi näin lumoavaa ilman Saaren maagista ääntä: paikoin Mari Rantasilan mieleen tuova vokalointi venyy vaivatta tahallaan ärsyttävästä ronskista nasaalisuudesta eteeriseen enkelilauluun.

Suurin osa sävellyksistä on eri puolilta Eurooppaa peräisin olevia perinnelauluja. Vesa Vigmanin omat tuotokset ja Saaren persoonalliset sanoitukset sopivat mutkattomasti joukkoon vaihtelevista aihepiireistä huolimatta. Singlepotentiaalia uhkuva ja velmusti rokkaava Nostakaamme malja niputtaa loistavasti kuningas alkoholin ominaisuudet nousuhumalan riemuista riettauksiin, äkilliseen pahoinvointiin ja tasoittaviin. Kappaleesta voi saada mielleyhtymiä esimerkiksi Korpiklaanin spurgufolkiin, kun taas haikea Muistanko väärin flirttailee synkempien vesien kanssa. Runsaasti hyödynnetyistä perinnesoittimista tulevat ajoittain mieleen esimerkiksi Lumsk ja jopa In Extremo, mutta kaikkiaan Tarujen Saaren sointi on sangen uniikki.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-12-27
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.