Thrudvangar – Ahnenthron

Saksalaisen Thrudvangar-turkisheviryhmittymän viimevuotinen toinen pitkäsoitto osoittautui levy-yhtiön mukaan niin suosituksi, että vuonna 2004 ilmestyneestä Ahnenthron-debyytistä oli pakko ottaa uusintapainos. Kakkoslevyä kuulematta on vaikea sanoa, onko sen suosio ansaittua, mutta ainakin debyytin takana on sangen tyypillinen keskieurooppalainen pakanametalliryhmittymä. Kitarat möyrivät matalalta yksinkertaisia ja ajoittain eeppishenkisiä riffejä, ja raskautta tasoitellaan arohirven tapaan loikkivilla villeillä kosketinkuvioilla, joiden pitäisi ilmeisesti viedä mietteet ammoisiin aikoihin. Touhussa on aistittavissa hitunen romantisointia. Tällä soundtrackilla parrakkaat sarvipäät eivät olisi koskaan löytäneet Amerikkaa eivätkä Grönlantia.

Vokalisti raakkuu saksaksi viikingeistä, ja pääosin keskitempoinen tamppaus kiihdytetään paikoitellen rokkaavaksi renkutukseksi tai melodista blackia muistuttavaksi paahdoksi. Soundi on rymyämiselle sopivasti hieman demomainen, eikä yhtyeen suorituksista keksi moitittavaa paria idioottimaisuuksiin asti toistettavaa kosketinjuoksutusta lukuun ottamatta. Yhtye yltää parhaimmillaan ihan komeisiin tunnelmiin, mutta liki vastaavaa naputusta on kuultu viime vuosina niin paljon, ettei synteettisen torvisoiton kuuleminen saa enää kauhulla odottamaan horisonttiin ilmaantuvia viikinkilaivoja. Ensiferumista ja sen keskieurooppalaisista kollegoista nauttivilla ei sinänsä ole mitään syytä ole jättää Ahnenthronia testaamatta, mutta toisaalta orkesteri ei myöskään tarjoile mitään ennen kuulematonta.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-02-13
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.