Diabolical Masquerade – Nightwork

Materiaalinsa tasoon nähden ruotsalainen Diabolical Masquerade sai aktiiviaikanaan osakseen yllättävän vähän huomiota. Osasyy tähän ja varmasti myös yhtyeen lopettamiseen on yhtyeen nokkamies Blakkheimin eli Anders Nyströmin edesottamukset Katatoniassa. Diabolical Masquerade oli tälle herralle kuitenkin selvästi tapa toteuttaa rohkeampia ideoita, jotka eivät Katatonialle sopineet. Tuloksena oli neljä mielenkiintoista pitkäsoittoa, joista ehein ja luultavasti paras julkaistaan nyt ansaitusti uudelleen. Bonuksena on vain yksi CD-formaatissa aiemmin julkaisematon outro-tyyppinen raita, mutta pääasia että itse levy on taattua laatua alusta loppuun.

Diabolical Masquerade edustaa tunnelmallista ja melko helposti lähestyttävää dark metalia, jossa tyylikkäät melodiat, ryhdikkäät black metal –vokaalit ja oivaltavat kosketinkuviot kulkevat sulassa sovussa muodostaen yllättävän omaleimaisen kokonaisuuden. Toisin kuin useat tämän tyylilajin yhtyeet, Diabolical Masquerade ei tylsistytä kuuntelijaa kuoliaaksi yrittäessään maalailla synkkiä tunnelmia. Kappaleet ovat vaihtelevia ja monisyisiä, eikä sovituksissa tukeuduta kaikille tuttuihin kaavoihin. Keskitempoisen poljennon ja hitaamman tunnelmoinnin vastapainoksi tarjoillaan paikoin reipasta sahausta ja riffittelyä.

Kun sekaan vielä heitetään tunnelmaan sopivia puhesampleja, on olo todella kuin kauhuelokuvaa katsoessa. Kyseessä on kuitenkin perinteikäs pätkä, joka ei mässäile suolenpätkillä tai kikkaile yleisöä pyörryksiin epäloogisilla käänteillä. Mainittakoon tässä yhteydessä, että yhtyeen viimeinen pitkäsoitto Death’s Design on rakennettu täysin elokuvan ääniraidan muotoon. Idea kuulosti Nightworkin jälkeen hienolta, mutta todellisuudessa paketti pysyy parhaiten kasassa perinteisellä rakenteella, jossa kikkailu ei mene kuuntelunautinnon edelle.

Nightwork on kauttaaltaan korkealaatuinen ja mielenkiintoinen albumi, jota on vaikea suoraan verrata muiden yhtyeiden teoksiin. Täydellisestä klassikkoasemasta sen pudottavat muutamat kompromissinomaiset ratkaisut, jotka saavat levyn hetkellisesti tuntumaan siltä tavanomaiselta meloblackilta, jota on kahdeksan vuotta levyn ensijulkaisun jälkeen ehtinyt kuulla riittämiin. Kaikesta huolimatta levyä voi suositella avarakatseisille black metalin kuuntelijoille ja oikeastaan kenelle tahansa laadukkaan metallin ystäville, joille rääkylaulut eivät tuota ongelmia.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-11-24
Arvostelija : Mika Koskela

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.