Contradiction – The Warchitect

Kunnioitettavan asenteikkuuden ja tyhjänpäiväisen pullistelun raja on hiuksenhieno, kuten kaikki kovat mimmit tietävät. Nämä saksalaiset sen sijaan painavat kaasu pohjassa sivuilleen vilkuilematta siihen malliin, että ihmettelemään jää, ovatko miekkoset saaneet pitkään jatkuneen altistumisen seurauksena raskasmetallimyrkytyksen. Teutonithrash jos mikä on taitolaji ja parhaimmistoon Contradiction tottakai tähtääkin, mutta valitettavasti voimakkain ja iskevin ulosanti antaa odotuttaa itseään. Tämä ei kyllä ainakaan johdu siitä, etteikö miehistön hauiksien koko antaisi aihetta uuden maailmanpalon syttymiseen.

Vanhaa koulukuntaa tässä selvästi edustetaan, sillä Warchitect on jo yhtyeen viides albumi. Mukaan on kuitenkin saatu hieman modernimpaakin otetta, joka ei kuulosta näiden miesten sekoittimessa lainkaan hullummalta. Sävellykset ovat vain niin peruskauraa, sahariffiä toisen perään, että jossain vaiheessa puistatusrefleksien saattelemana ei voi muuta kuin poistaa levynsoittimesta. Myöskin laulaja Oliver ”Koffer” Luxin muuten varsin repivä ja tuomitseva huuto alkaa suorastaan kornien sanoitusten ajamana kuulostaa epämiellyttävän tönköltä. Ja ei, saksalainen rässijäärä ei voi huutaa uskottavasti motherfuckeria. Jätettäköön se sana Yhdysvaltain kansallisaarteeksi.

Hyviin puoliin palatakseni on annettava plussaa Contradictionin viljelemistä melodisista koukuista. Ne piristävät muuten varsin tunkkaista kokonaisuutta elintärkeällä tavalla. Tosin useasti käytetyt tapping-kuljetukset alkavat levyn loppupuolella menettää eksponentiaalisesti tehoaan. Lisäksi olisin kaivannut sovituksiin hieman dynaamisempaa lähestymistapaa, tällaisenaan kappaleiden etsi-ja-tuhoa –mentaliteetti ei jätä varaa vainoharhaiselle, kutkuttavalle odotukselle.

Nopeutta ja taitoa yhtyeellä riittää ja tarjotaanpa kuuntelijalle välillä hieman monitahoisempaakin jyryyttelyä mutta suosittelisin Contradictedia tulemaan välillä myös ulos kuorestaan ja haistelemaan ulkomaailmaa. Ehkä se antaisi edes hieman sanattomaksi vetävää uhoa ja inhoa yhtyeen ääneen.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-12-03
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.