Everything On Black – Stain

Tiedeyhteisöissä plagiointi on yksi tuomittavimmista tempuista. Rock-kulttuurissa viitemerkinnät hoidetaan mainitsemalla vaikutteet haastatteluissa. Persoonattomasti, eikä edes kovin kuvaavasti nimetty Everything on Black on juurikin niin mustaa kuin kajalit, stailatut fledat ja arvoitukselliset katseet antavat ymmärtää. Tummasävyistä indietä tarjolla siis.

Everything On Black on Lontoossa asuvan Antin projekti. Kansiin liimattu tarra antaa ymmärtää, että Antti hengailee Placebon poikien kanssa. Siinähän ei ole mitään väärää, mutta markkinointiteknisenä kikkana se leimaa levyn soundin nopeasti. Ja siitähän tässä on kyse: äärimmäisen paljon Placeboa muistuttavasta rock-jengistä.

Ensivaikutelmana kopiomaisuus vihastuttaa. Sama fraseeraus laulussa, samat rytmiset tehokeinot, mutta kaikki vähän köyhän miehen versiona. Pidemmälläkään aikavälillä bändin oma persoona ei todellakaan tule esiin, mutta ammattitaitoinen ja tyylikäs pop-ilmaisu alkaa vakuuttaa. Levyllä ei ole yhtään rimanalitusta tai ilmeistä täyterallia, vaan biisit ovat kauttaaltaan tarttuvia ja vetovoimaisesti rullaavia. Vaikka lyriikat ja laulumelodiat ovat kliseisiä, löytyy esimerkiksi fraasista “I fell in love with someone I couldn’t have” täysin vastustamaton koukku.

Paketin tuotteistaminen on jäänyt vähän puolitiehen. Audion osalta homman hoitaa maineikas John Fryer, ja levy soikin ilmavasti ja tiukasti. Sen sijaan kannet näyttävät halvalta demolta ja bändin nimeäkin olisi voinut harkita uudestaan. Mutta kitinä seis, kyseessä on hyvä debyytti ja jos bändi vielä löytää ilmaisuunsa omaperäisempää terää, voi tällä soundilla tehdä tuhoa listoilla.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-11-29
Arvostelija : Pauli Komonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.