Richard Andersson´s Space Odyssey – Tears Of The Sun

Vaikka kyseessä on kosketinsoittajan sooloprojekti, on ensihämmästyksen paikka, kun tajuaa koskettimien pysyvänkin taustalla lähes koko albumin ajan. Tällöin esiin marssii paikoin ajatus, että onkohan nyt oikea levy käsittelyssä. Richard Anderssonin uusin sooloprojekti Space Odysseynsa kanssa onkin pikemminkin lähellä Whitesnaken tai Yngwie Malmsteenin tuotantoa kuin esittelee kosketinsoittimia uljaimpana soittimena päällä maan. Paikoin tämä ei välttämättä ole huono valinta, mutta silti ihmettelyä se kuulijassa tuottaa.

Kolmas avaruusodysseia on tehty hardrockmaisista elementeistä, kasarisoundeista, vahvoista kitaroista ja siis piilossa olevista Richard Anderssonin koskettimista. Aikaisempien levyjen progressiiviset piirteet loistavat nyt poissaolollaan ja ehkäpä sitä kautta on myös herr Andersson jäänyt hieman ihmettelemään, että mihin sitä tässä perusjuntturassa sovittaisi omat kosketinkuvionsa. Mene ja tiedä, mutta pidin projektin aikaisemmista levyistä silti enemmän, etenkin niiden muhevista progemetallielementeistä.

Joka tapauksessa laadukasta tavaraa tässäkin jälkiwhitesnakelaisessa kehyksessä on saatu aikaiseksi. Andromedan vokalistin Patrik Johanssonin hoitaessa levyn vokalisoinnit on halutulle soundille saatu arvoisensa tulkitsija lauluunkin. Yhdeksän vedon tasainen suoritus on kuin tax free -risteily Ruotsiin. Ei yllätyksiä, ei suuria tunne-elämyksiä, mutta jollain lailla kiehtovaa ja halutun kokemuksen tuntuista.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2007-01-19
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.