Ganglion – The Stripped

Norjalaiset osaavat muutakin kuin turskanteurastusheviä. Oslolainen Ganglion tarjoaa kerrassaan virkistävän adrenaliinipaukun. Coctail sisältää enimmäkseen rehellistä garagerokkia, mutta puraisevaksi mausteeksi on ammennettu jyrkkä hc-särmä. Ja jotta sekoitus poikkeaisi kunnolla kaikista muista, Ganglionilla on myös vahva progressiivinen ilme.

Voitte arvata, että vertailukohdat ovat harvassa. Se on nykymusiikissa sangen harvinaista. Persoonallisuus ei kuitenkaan ole bändin ainoa ansio. Biisit kulkevat upeasti ja kiskaisevat väkisin mukaansa. Välillä jyskytetään sitä suorinta reittiä, mutta hämmentävät sivupolut pitävät mielen virkeänä loppuun asti. Kolmantena tuleva Bedlam Fever on neljästä biisistä ainoa, joka ei osu suoraan maaliinsa. Avausbiisi Culminationin vilpitön riehakkuus ja yleinen soittamisen ilo kompensoivat kyllä senkin.

Musiikilliset ansiot ovat kaikin tavoin kiistattomat. Vokalisti Peterin ääni on melko yksipuolinen, mutta istuu tyylisuuntaan saumattomasti. Soittoniekoista varsinkin kitaristit Ole ja Tor ovat virtuoositasolla. Sovitukset ovat kautta linjan erinomaisen ilmeikkäitä.

Olen varma, että näiden sällien pitkäsoitto eksyy hyllyyni, jahka sellaisen julkaisevat. Jätetään sille siis yksi piste.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-04-09
Arvostelija : Vilho Rajala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.