Levyarvostelut

Agnes – When The Night Falls

Viimeisimmän Suomen Idols -kisan musiikillisesti iloisin yllättäjä Agnes Pihlava vannoo debyyttilevyllään kuten Idolsissakin kasarihevin nimeen. Tai näin ainakin levy-yhtiö haluaa uskotella. Totuus on kuitenkin, että When The Night Fallsin yhdestätoista biisistä vain noin puolet voi edes jotenkin laskea kasariheviksi eli kertosäe- ja syntikkapainotteiseksi ja sävyltään positiiviseksi pop-metalliksi. Loput raidat ovat nimittäin puhdasta kertakäyttöpoppia, johon on isketty vähän särökitaraa, jotta lopputulos kuulostaisi edes vähän rankemmalta.

Mistään täysin toivottomasti tapauksesta ei kuitenkaan ole kysymys, sillä muutama avausraita toimii yllättävänkin hyvin. Levyn korkkaava Bleed edustaa nopeaa särörockia, jonka taajaan toistuva kertosäe tarttuu vastustamattomasti päähän. Biisi on jopa niin asiallinen, että levyltä on lupa odottaa paljon. Eikä pettymystä tuota myöskään toisena tuleva levyn nimiraita, jossa on avausta enemmän kasarin tuntua luovaa taustalaulua ja syntikkaa. Kertsi ansaitsee jälleen kiitosta, sillä se ei rakennu aivan perinteisimmän kaavan varaan. Vielä sinkkubiisi I Thought We Were Lovers kuuluu levyn hyvin rullaavaan kastiin.

Hyvät hetket loppuvat valitettavasti kolmeen ensimmäiseen kappaleeseen, sillä loput kahdeksan tekelettä ovat lähes järjestään yhtä tyhjänpäiväisiä. Biisien teossa auttaneista nimimiehistä ainoastaan Sonata Arctican Tony Kakko on onnistunut rakentamaan vähän omaperäisemmän biisin Closed The Gates, joka voisi itse asiassa sopia myös Sonatan esitettäväksi. Sen sijaan esimerkiksi Europen Joey Tempestin kynäilemä Change-balladi ja Lordin loihtima näennäisen raskas Danger In Love ovat todella heppoista kamaa. Onneksi kiekon päättävässä Who Would Ever Let A Love Like This Gossa on sentään jotain yritystä, sillä Agnes päästetään esittelemään äänialaansa vähän monipuolisemmin.

When The Night Fallsin ensimmäisten kymmenen minuutin perusteella olin valmis antamaan arvosanaksi vähintään kolmosen eikä nelonenkaan ollut kaukana. Ristiriitaiset tuntemukset alkoivat kuitenkin hiipiä vähitellen yhä vahvemmin puseroon, sillä loppujen lopuksi vain harva biisi on edes pyritty verhoamaan kasariheviksi. Kappaleisiin ei yksinkertaisesti ole viitsitty nähdä tarpeeksi vaivaa, ja näin ollen rankaksi mainostettu Agnes kuihtuu lähes yhtä mitäänsanomatonta kuin Hanna Pakarinen. Ainakin debyytin perusteella on vaikea kuvitella, että Agnesia päästetään levyttämään toista kertaa – ellei se sitten tapahdu ennen seuraavan Idolsin voittajien ratkeamista.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-11-01
Arvostelija : Olli Koikkalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.