Metsatöll – Lahinguväljal Näeme, Raisk!

Livelevyn julkaiseminen jo kahden pitkäsoiton jälkeen – joista varhaisempi on tosin äänitetty kahtena eri versiona – on toisinaan rahastuksen hajuinen idea, mutta Metsatöllin tapauksessa ratkaisu on ymmärrettävä. Virossa ei ole aiemmin tuotettu vastaavia metallialan äänitteitä, joten on luontevaa, että maan raskaan musiikin lippulaiva näyttää esimerkkiä kollegoilleen.

Lahinguväljal näeme, raisk! -live on äänitetty ja kuvattu Tallinnan Rock Cafe -klubilla, ja paikka on tungoksesta ja metelistä päätellen ollut täpötäynnä. Yhtyeen hittikimaran miksauksessa on tosin keskitytty saamaan tukeva livesoundi esille parhaalla mahdollisella tavalla, joten yleisölle annetaan tilaa lähinnä kappaleiden välissä. Tämä on tietyllä tavalla sääli, sillä esimerkiksi keikan alussa esitettävä tunnelmapala Oma laulu ei leia ma üles olisi mukava kuulla kunnollisena yhteislauluna. Julkaisun ansioihin nähden puute on kuitenkin mitätön: mukaan on otettu fiksusti valikoiden levyjen suosituimpia kappaleita, yhtye on hienossa vireessä, ja Markuksen äänikin pysyy vihdoin lähes nuotissa. Multi-instrumentalisti Lauri tuo torupilleineen musiikkiin aitoa kansanmusiikkiosaamista, ja Viron joka toisessa bändissä musisoiva Atso paukuttaa rumpufillinsä miellyttävän perusvarmalla otteella. Kohokohdiksi nousevat mahtavaa barbaarista riffittelyä esittelevä Veresulased, viettelevästi keinuva Mõõk, maanisesti susien eloa käsittelevä Hundi loomine sekä sotaisasti illan päättävä livelevyn nimiralli.

Hämyinen klubi ei välttämättä ole paras tila DVD:n nauhoittamiseen, sillä ainakin allekirjoittaneen laitteistolla kuva muuttuu paikoin rakeiseksi. Usean kameran käyttö ja sujuvasti vaihtelevat kuvakulmat kuitenkin tekevät katselukokemuksesta miellyttävän: ohjaaja saattaa näyttää peräkkäin koko bändiä kaukaa kuvattuna, sitten kourallista katsojia ja lopulta lähikuvaa Laurin soittimella vilistävistä sormista. Lisämateriaalina tarjoillaan yleiskuvaa eri backstageilta ja keikkamatkoilta sekä parinkymmenen minuutin mittainen haastattelutuokio, jossa nelikon jokainen jäsen pääsee vuorollaan ääneen. Metsatöllin sävellyksiä voi vaivatta kuunnella ymmärtämättä kielestä sanaakaan, mutta etenkin haastatteluita olisi ulkomaalaisena fanina huomattavasti miellyttävämpää seurata, jos kuvan alareunaan saisi tekstityksen. Onneksi ei ole kuitenkaan lähdetty esimerkiksi Stratovariuksen viitoittamalle tielle – puhumaan tankeroenglantia.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2007-01-05
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.