Racetrack Babies – Summer Salt Santiago

Racetrack Babiesin levyn paras ominaisuus tuntuu ensi alkuun olevan avausbiisi The Messengerin identtiset ensihetket Placebon Slave to the Wagen kanssa. Muuta tuntumaa tähän tanskalaisporukkaan on vaikeaa saada ensipyörittelyillä, johtuen ihmeen väsyneestä ulosannista. Vaikka junnaavuus on kitararokissa joskus suotava tyylikeino, ei levy saisi kuulostaa siltä että se on purkitettu aamukolmelta loputtomien jamien jälkeen.

Näennäisen nopeat ja energiset purkaukset horjuvat eivätkä sytytä kuten niiden periaatteessa kuuluisi. Aineksia tähän soppaan on heitetty ainakin Manic Street Preachersin ja Velvet Undergroundin, jälkimmäisen osalta puolitehoinen laulu lienee kuitenkin isoin yhtymäkohta. Kitaraa on vallissa ja valli on paikoin hienokin, dronerock varmaan kelpaisi karsinaksi ainakin hetkittäin kun Summertrack Babies hidastuu fiilistelemään.

Skip-nappulaa kuluu enemmän kuin toivoisi, ja siihen on looginen syynsä. Etenkin skandinaavisilla leveyspiireillä tämä tyyli on toteutettu niin moneen otteeseen, ettei uusia tuttavuuksia osaa kaivata. Kelvolliset biisit kaataa moneen otteeseen tehoton laulu, jonka toimivuutta livetilanteissa en oikein uskalla edes spekuloida. Joskin The Storm on kohtalaisen komea sävellys hiljaisen ja kovan vuorovaikutussuhteen toimivuuden ansiosta. Tämä bändi tarvinnee henkilökohtaisen yhtymäkohdan tai tunnesiteen toimiakseen kunnolla. Näillä rahkeilla Racetrack Babies on ainoastaan muodollisesti pätevä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-10-24
Arvostelija : Jukka-Pekka Ronkainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.