Saidian – Phoenix

Siinä missä viime vuonna Saidian onnistui debyyttialbumillaan ampumaan napakymppiin ei tämä toinen albumi onnistunut ihan niin hyvin. Saidian kuulostaa paikka paikoin Phoenix-albumillaan ihan liikaa maamieheltään Edguylta. Debyytti oli kaikilta suunnilta katsottuna virkistävän omaperäinen, Phoenix taasen jotenkin junnaa paikoillaan.

Toki albumilta omat huippuhetkensäkin löytyy. Intron perusteella voisi luulla, että Saidian onnistui siinä missä hyvin harva onnistuu eli tekemään kaksi täydellistä albumia peräkanaa, vaan kun ei niin ei. Tajunnan räjäyttävän intron jälkeen koko hoito lässähtää kuin pilalle mennyt kakku.

Kuten jo totesin tällä albumilla Saidian kuulostaa paikka paikoin Edguylta jopa vokalistin ääntä myöten. Mikä lie sitten syynä tällaiseen, ehkä kenties Edguyn menestys maailmankartalla, jolloin ajattelutapa olisi ollut “kun nuo menestyy noin hyvin tällä niin tehdään mekin tätä.” EIH! Yksi Edguy riittää vallan mainiosti powerin ystäville.

Saidianin Phoenix myös toistaa hivenen edellistä albumiaan, joskin Phoenix on puuduttavampi eikä juurikaan tarjoa ylätyksiä eikä kylmiä väristyksiä. Soitto- ja laulutaito on pojilla edelleen hyvin lapasessa, mutta se kuuluisa omaperäisyys paistaa olemattomuudellaan.

Phoenix on suoraan sanottuna suuri pettymys debyytin jälkeen. Jotenkin sitä odotti että bändi jatkaa samalla linjalla tuoden markkinoille jotain uutta. Mitä me tästä opimme? Älä avaa uuninluukkua ennen kuin kakku on valmis.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-09-21
Arvostelija : Sarita DeFeis

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.