Uzva – Uoma

Yli kymmenen vuotta kestäneellä urallaan Uzva on ennättänyt saavuttamaan ansaittua mainetta progressiivisen musiikin ystävien keskuudessa. Nyt ei ole kyseessä progemetalli tai progevaikutteet vaan proge sen puhtaimmassa, 1970-lukulaisessa merkityksessä. Asetelma on jo lähtökuopissaan mielenkiintoinen: ei laulajaa, soitinarsenaalia löytyy aina harpusta marimbaan. Perinteitä kunnioittaen, biisitkin sisältävät useita erillisiä numeroituja osia.

Itse musiikki on puoliakustista hämyisää ja humisevaa äänimaisemaa, jossa musiikki jatkuu katkeamattomana vuolaana virtana. Ehkä sen tekee laulun puuttuminen, ehkä radikaalisti äänikudelmasta erottuvien äänien tai melodioiden puuttuminen; olen kuitenkin pakotettu toteamaan että levyn alusta loppuun on vaikea pysytellä valppaana. Uzva kuulostaa hienolla tavalla suomalaiselta. Paikoitellen mieleen tulevat Anssi Tikanmäen, Pekka Pohjolan ja Jukka Tolosen teokset. Hauskasti nimetty Arabian Ran-Ta tuo välähdyksenomaisesti mieleen Tolosen Tiger-kappaleen. Chinise Daydream tuo mukanaan hajuja ja makuja kaukaisesta idän maasta. Kirkkain hetki on joukosta erottuva Vesikko (osa 9), jossa saamme nauttia sellon ja harpun sävyttämästä harvinaislaatuiesta säveltaiteesta.

Soundimaailma on eläväinen, orgaaninen, metsäinen ja rentouttava. Tuotannon mukaan olisi voinut ottaa vähän terävämpää, rohkeampaa ja nykyaikaisempaakin näkökulmaa. Sanomattakin lienee selvää, että soittotaidossa Uzva kilpailee täysin eri sarjassa useimpien suomalaisten bändien kanssa. Mukana oleva improvisaatiovaikutelma tuo lisäpisteitä. Vaikka Uoma on ajoittain hieman pitkästyttävää kuunneltavaa niin tunnelman luojana se onnistuu melko hyvin. Parantaa loppua kohden kuin sika juoksuaan.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-09-21
Arvostelija : Juha Luomala

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.