Junior Boys – So This Is Goodbye

Kanadalainen kaksikko on monissa medioissa kerännyt tällä kakkosalbumillaan lähes täysiä pinnoja, mutta nyt tahti tulee muuttumaan. Kaksikon hyvinkin norjalaistyylinen, elektroninen musiikki on varsin 80-lukuvaikutteista. Eikö 2000-luvulla enää ideoida mitään muuta kuin tätä mukamas muodikasta kasarikierrätystä ja Jopoja. Nämä hommat on esimerkiksi Röyksoppin toimesta tehty muutama vuosi sitten paljon paremmalla ja tarttuvammalla reseptillä. Musiikin ennalta-arvattavuus ja samankaltaisuus oikein työntävät levyä ulos soittimesta, jotta sen voi sitten unohtaa hyllyyn pölyttymään, tai oikeastaan laittaa roskakoriin uloskantoa odottamaan.

No, ehkei nyt ihan näin radikaalista toimenpiteestä ole pelkoa, mutta jollakin asteella tämä musiikki on sellaista, joka herättää mitäänsanomattomuuden sijaan lievää närästystä. Kenties syynä on juuri mainitsemani kasarihenkisyys, varsinkin halvankuuloisten koskettimien osalta. Ja noitahan on siis tungettu jokaiseen kappaleeseen ainakin puolet kappaleen kestosta. Toinen asia, joka pistää korvaan, on sielukkuuden puuttuminen ja samalla eräänlainen muovisuus. Kyllähän tästä arvostelusta sanomista tulee, varsinkin Radio Helsinki saattaa suhtautua näihin kommentteihin varsin nurjalla otteella, mutta minkäs teet. Tämä on oikeastaan kyseisen kanavan näköistä tavaraa. Hip, pop, chic, hot ja kaikkea muuta ah, niin ihanan muodikasta termiä… So last season, sanoo Alicia Silverstone elokuvassa Clueless.

Tosin koskettimien halpiskilkuttelun lomassa sekaan mahtuu mukavia laulumelodioita, kuten vaikkapa FM-kappaleella. Samoin In the Morning on tuolla osastolla ihan kohdillaan mutta siltäkin vie pohjan koskettimien muovinen Duran Duran -soundi, joka on kammottava. Kokonaisuuden tönkkösuolatun muovisuuden ja sieluttomuuden ohessa korviin jäi soimaan ainoastaan So This Is Goodbye. Varsinkin sen infernaalisen ärsyttävä Too-we-dah-hokeminen sai raivon kohoamaan pintaan. Miksi näin mukava kappale on pilattu tuolla jatkuvalla hokemisella. Kerrankin kun laulu ja melodia toimivat, niin sitten raiskaus on päätetty suorittaa mukamas rennolla hokemalla.

Tästä pystyy hahmottamaan selkeästi ryhmän, joka levystä tulee takuulla pitämään. Nöjesguiden, eräs nimeltä mainitsematon radio-asema, Veli-lehti, Uncut ja muutamat muut. Mutta hei, minäkin kuuntelen Röyksoppia…

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-10-08
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.