A Love Ends Suicide – In The Disaster

Metal Blade on omassa arvoasteikossani melko korkealla, sillä sen tarjoamien julkaisujen markkina-arvo on ollut kohdallaan siinä missä musiikillisetkin arvot. Viime aikoina siellä on ajauduttu hieman hakoteille, sillä laadun sijasta on joidenkin yhtyeiden kohdalla panostettu lähinnä tyhjiin ylisanoihin. Parasta esimerkkiä laadullisesta tyhjyydestä tarjoaa kalifornialainen, melko tuore kiinnitys A Love Ends Suicide. Lyhennetään kuulopuheiden mukaan ALES. Alles klar, oder nicht. No on ja ei.

Ne asiat, jotka yhtyeellä ovat kunnossa, ovat oikeastaan melko yllättäen aivan niitä samoja kuin muillakin alan yrittäjillä. Mukana menossa on breakdowneja, puhtaita kertosäkeistölauluja ja rajaton määrä Iron Maiden -kitarointia. Sitten tulikin ongelma, että millä saadaan näiden eväiden avulla loihdittua sellaista tavaraa, joka oikeasti jäisi mieleen. Siis muutenkin kuin noiden breakdownien ja cleanien osalta. Muutamat siinä ovat onnistuneet melko lahjakkaasti, mutta samalla on todettava, että kyseiset yhtyeet ovat vääntäneet vitsaa jo melko pitkän aikaa, kuten nyt vaikka Unearth ja Killswitch Engage. Mainituista toisella on selkeästi alansa paras vokalisti, joka saa kaikki kalpenemaan rinnallaan. Ei sillä, etteikö murinavokalisti John Cairoli parastaan laittaisi peliin, mutta murina on niin yksioikoista ja tavallaan melko ennakoitavissa olevaa, ettei siitä juuri sympatiaa heru. Tässä vokalisointia himmentää vielä se, että puhtaat osuudet tulevat basisti Emir Adbon suusta. Hommassa olisi hieman hehkua, jos varsinainen kurlaaja vetelisi molempia aloja mutta kuin ei, niin ei.

Yhtyeestä varoitellaan jo eri puolilla maailmaa, mutta älkää olko huolissanne. Ei tämä yhtye tule Metal Bladen tallissa toista albumia näkemään. Taru loppuu ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan. Ja syynä tähän on pelkästään se, ettei yhtyeen musiikki tarjoa mitään kiinnekohtia, joihin muistisolujen kannattaisi vastaisuuden varalle tarrautua kiinni. Kaikkein kummallisinta tässä hommassa on se, että tämän kirkkaasti tuhansiin tusinoihin mahtuvan yhtyeen tarua on ollut edesauttamassa loisteliaan As I Lay Dying -yhtyeen laulaja Tim Lambesis. Voi olla, että Tim on saanut ainoastaan kavereilleen hieman leluja hiekkalaatikolle, ja sitä kautta omaan ansioluetteloonsa yhden päänahan lisää. Kaikki lopulta kulminoituu siihen, että ALES tullaan näkemään jatkossa Timin levy-yhtiön rosterissa tekemässä toista ja kolmatta samanlaista levytystään.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-10-16
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.