Levyarvostelut

Vlad In Tears – After The End

Ei herranjumala. Sitä ei taas tiedä mitä Italian pojilla on korvien välissä pyörinyt, kun tätä ovat alkaneet vääntää. Jo saatekirje sai aikaan pahan olon aaltoja. “Kuvittele maailma missä yö hallitsee, maailma missä rakkaus on kirottu ja epätoivoinen asia”, herääkö mielenkiinto? Ei minullakaan. “Synkkää rockia selvin sinfonisin, metallisin ja klassisin elementein”, aiheuttaako hampaiden narinaa? Niin minullakin. Vielä kun kansikuvassa koreilee neljä selvästi eri tyyliä edustavaa sälliä photoshop-efektin seassa, alkaa katse väkisin hakeutua televisiossa pyöriviin Kauniisiin ja Rohkeisiin. Syvän huokauksen saattelemana asetan kuitenkin levyn soittimeen samalla toivoen parasta ja varautuen pahimpaan.

Ensimmäinen asia, joka pistää korvaan, ovat suttuiset ja tylsät soundit. Bassorummun läiske lyö kaiken yli, kitarat surraavat voimattomasti jossain takavasemmalla, ja ne sinfoniset/klassiset elementit ilmeisesti tarkoittavat tuota kahden euron syntikkaa. Laulaja/pianisti Krisin äänessä ei juuri karismaa ole nimeksikään, melkoisen perinteistä saapasmaan ujellusta, johon törmää lähes jokaisessa italiaanobändissä. Tämänkin toki vielä kestäisi, jos biisit olisivat hyviä. Mutta kun ei. Jokaisessa rallissa käytetään samoja elementtejä, keskitempoista rummutusta, yksinkertaisia pianokuvioita, syntikoita taustamattona ja ujeltavaa vokalisointia. Itse lähes puhkesin kyyneliin syvästä liikutuksesta ennen puolta väliä. Eikä kyse ollut siitä hyvän sorttisesta liikutuksesta, jota ihmiset kokevat levyjen parissa kuultuaan jotain todella kaunista tai koskettavaa. Parasta ja aidointa levyllä tuntuisivat olevan muutaman sekunnin hiljaisuudet biisien välissä. Tässä vaiheessa Kauniit ja Rohkeat alkoivat tahtomattanikin kiinnostaa.

En sitten tiedä, missä kohdassa näiden sällien mielestä heidän ideansa on ollut tuore ja hieno, mutta itse ainakin lykkään seuraavaksi soittimeeni jotain aivan muuta. Levyllä voisin heittää vesilintua, mutta eläinrääkkäykseen en kuitenkaan aio alentua. Ehkä tämän voisi heivata roskikseen pattereiden ja muun haitallisen jätteen sekaan.

Arvosana : 1/5
Arvostelu julkaistu : 2007-01-19
Arvostelija : Juha Wuorinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.