Terror – Always The Hard Way

Terrorin uuden voisi summate yhdellä lauseella: helvetin vihaista NYHC:ta raastavilla huudoilla ja tarkalla soitolla toteutettuna. Levy kuitenkin toimii sen verran mainiosti, että on syytä paneutua pakettiin hiukan tarkemmin.

Ensimmäinen asia, joka hommasta paistaa heti läpi, on vihaisuus ja sen raaka esilletuonti. Sanoja ei säästellä ja asiat sanotaan, tai pikemminkin huudetaan, ilman anteeksipyytelyä. Juuri niin kuin homman pitääkin mennä. On myös iloista huomata, että jokaisella kipaleella on oma ideansa, joka on selitetty kansissa sanoitusten jälkeen. Biiseistä saa heti enemmän irti, kun tietää sanoitusten taustat. Aihepiirit ovat monasti tutuksi tullutta ahdistusta, kuten antirasistinen Strike You Down, joka on yksi levyn vahvimpia suorituksia. Nimikkobiisin teema on myös hiukan erilainen, se kertoo tarinan yksinhuoltajaäidistä, joka taistelee kolmen lapsensa kanssa.

Toisena asiana voidaan mainita saundit ja soitto, jotka ovat molemmat kohdallaan. Instrumenttejä hakataan säälimättä eteenpäin ja nykysoundit antavat pakettiin vahvaa potkua. Riffit eivät ole kauttaltaan mestariteoksia, mutta tällaisessa se ei ole pääasia, vaan miten ne riffit soitetaan. Intensiteetti on tosiaankin kohdillaan ja pariminuuttiset rykäisyt hujahtavat vasten kasvoja voimalla.

Terror on tehnyt tasavahvan hardcore-levyn, joka ei pyytele anteeksi. Ainoana miinuksena on levyn loppupuolelta löytyvä Dibbs And MURS Check In, jossa vierailemassa ovat New Yorkin räppipiireistä tutut Mr Dibbs ja MURS. Kipale on tylsä, huono ja täysin turha ja katkaisee kokonaisuuden erittäin epämiellyttävästi. Muuten ei levyltä suurempia heikkouksia löydy.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-09-15
Arvostelija : Olli Ripatti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.