Moses Hazy – The Incredible Flow of Life Show

Vuodesta 2004 lähtien Moses Hazy on ollut eräs suosikkibändeistäni. Neljän omakustanteen jälkeen bändi on rohkeasti nauhoittanut lähes koko albumin uutta musiikkia, vaikka aiemmat julkaisut ovat olleet erinomaisia. Ainoastaan Play That Damn Guitar ja piilobiisi In Your House ovat tuttuja bändin kotisivuilta. Kuusihenkisen ryhmän voimavara on edelleen iloisessa yhteissoitossa. Muihin bändeihin erottavana tekijänä ovat Joonas Karjalaisen koskettimet ja trumpetti, sekä Pekka Tuomen saksofoni ja huilu. Lisäksi Jari Pääkön bonzomainen rumpuilottelua on entistä nautittavampaa kuultavaa.

Albumille on selvästi haettu live-fiilistä. Osan tässä karahdetaan kiville. Välillä Riku Rousun vokaalit ovat liian viimeistelemättömiä ja osaa raitoja vaivaa hienoinen päämäärättömyys. Meininki on tärkeämpi, kuin substanssi. Tällä kertaa lause ei aivan pidä paikkaansa. Kaiken sooloilun ja kohkauksen sekaan olisi mielelläni huolinut enemmän selkeärakenteisia rock-rykäisyjä. Toisaalta tasapainottelu rempseän revittelyn rajamailla on Moses Hazyn suola, joka erottaa bändin muista kotimaisista rock-ryhmistä.

Useasti The Flaming Sideburnsiin verrattu Moses Hazy kuulostaa St. Walter ja All in Vain raidoilla isoveljeltään. Vertailua voidaan suorittaa myös Slideshakeriin tai The Rolling Stonesiin. Albumin B-puolen avaus Twice the Pride, Double the Fall kiihtyy hurjaksi kabareenumeroksi, jonka huipennuksesta tulee mieleen The Queen. Northern Lights on puolestaan velkaa Neil Youngille, kunnes biisi muuttuu kiihkeäksi tajaa-ajo funkiksi, siirtyen siitä luontevasti pinkfloydimaiseen avaruushämyilyy. Juuri tälläisen vapaan ”jamittelun” takia bändi on eräs suosikeistani. Albumin hienoin raita, joka yhdistää osuvasti bändin omia vaikuteita vakuuttavaksi kokonaisuudeksi.

Albumin visuaalinen puoli on näyttävää. Ristomatti Myllylahden psykedeeelinen kansipiirros ja cd:n vinyylireplikaprässäys, kuten Morrisseyn uudella albumilla ovat kaikki hienoja yksityiskohtia, joita levykeräilijä osaa arvostaa. Rönsyilystään huolimatta kokonaisuutena syksyn piristävin albumidebyytti, joka päättyy turhaan piilobiisiksi naamioituun äärettömään tarttuvaan iloitteluun, In Your Houseen.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-09-12
Arvostelija : Jarkko Veijalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.