Levyarvostelut

Sabaton – Attero Dominatus

Jaahasta joo. Ruotsinmaan Teräsbetoni eli Sabaton loihtii sisuksistaan vadille kolmannen kokonäytteensä. Hieman nyrjähtänyttä Manowaria on siis tarjolla. Lordiakin taannoisilla Ruotsin keikoilla lämmitelleellä kuusikolla löytyy uhoa ja asennetta, mutta musiikillisena annissa puuttuu esikuviensa kaikkivoipaisuuden tunne ja sen tuominen musiikkiin.

Matkalle lähdetään ydinhyökkäyksestä alkaen pahuuden ja hyvyyden välienselvittelyihin. Palkeiden puhallus on suunnattu kohti tuntematonta, jonne marssitaan välittämättä edessä olevista esteistä. Tahti on tarkka ja komppi nakuttaa juuri oikealla kohdin.

Levyä vaivaa vain yksi perimmäinen ongelma. Jollain lailla ei osaa kuvitella tällaista bändiä tulevan Ruotsista. Tämä johtuu tietysti siitä, että ei ole tullut päivitettyä vaikkapa Malmon lähiömeininkiä, jossa metallimusiikki on monien tukahdettujen tunteiden tulkintaväline. Mehu ja täytepipari monine konteksteineen kun tuntuu edelleenkin tulevan maasta ennemmin mieleen. Nurjahkolle puolelle kääntyvä alkuasetelma on siis täysin omaa syytä. Pahoittelut siitä.

No, yhtä kaikki, kyllä Sa(a)batonin pojille, jotka muuten poseeraavat armeijan releissä aseistuksineen kaikkineen kotisivuillaan, kehtaa täälläkin heristää nyrkkiä. Sotilaallinen sointi ja hyvän metallimusiikin aiheuttama mielihyvän tunne lyövät kättä, joten otetaan vastaan vähän yli parikymppisten killejen evankeliumi.

Bändin vahvuudet ovat biiseissä, jotka ovat tarkoituksellisesti pidetty tarpeeksi simppeleinä, mutta joihin on tarvittavia nyansseja osattu punoa mielenkiinnon saamiseksi. Soittajaosastokin suoriutuu urakastaan lähes poikkeuksetta puhtain paperein. Tietty intensiivisyys, kuten Lost Horizonilla olisi tehnyt paketista vielä muhevamman ja pari astetta lisää vahvuutta vokalisti-biisinikkari Joakim Brodénin uhoon voisi antaa tarvittavia ”syvyysasteita” bändin kokonaissoinnille enemmän.

Mutta mutta, ellei soturin sydän syki Nucler Attackin, Rise Of Evilin tai lähes jokaiselle kuviteltavissa olevalle esikuvalle kumartavan Metal Crüen tahtiin, on soturin syytä suunnata pitsinnypläyskurssille, joten veljet, tässä taas yksi lisäpala metalliveljeyden liittoon.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-10-03
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.