Wolfchild – Wolfchild

Riihimäen perusrockpartio Wolfchild osoitti jo taannoisella Toxic-demollaan, että tuttuakin tutummista aineksista huolimatta sen räimeessä on potentiaalia. Nimettömäksi jätetty debyyttikokopitkä lunastaa odotukset, sillä 40-minuuttinen työnäyte on toimiva paketti suoraviivaista ja hyväntuulista rockia. Vaikutteiksi voi kuvitella CCR:n ja Lynyrd Skynyrdin kaltaisia genren kivijalkoja, mutta ennen kaikkea Wolfchildin hengenheimolaisia ovat kaikki orkesterit, jotka ovat koskaan laulaneet kohtalokkaasta yhdistelmästä moottoripyörät ja naiset.

Demovaiheessakin tanakoilla riffeillään selvää jälkeä tehnyt Cuts Like a Knife toimii hienosti, ja Skynyrdin mieleen tuova lämmin voimaballadi Out from the Blues sopii mainiosti naaraiden vikittelyn taustamusiikiksi. Gasolineen on saatu kunnon kasvojenkohotus, sillä demolla hieman mielikuvituksettomalta tuntuneessa rallissa on nyt niin aitoa energiaa ja mättämisen raivoa, että kyseessä on yksi levyn parhaista esityksistä. Myös Don’t Shoot Me -ralli nousee komean väliosansa ansiosta maininnan arvoiseksi.

Kim Högbergin miehekäs ääni sopii yhtyeen tamppaukseen kuin bensa tankkiin, eikä suomiaksentti häiritse kuin parissa kohtaa. Omaperäisyydestä ei juuri voi puhua, ja yhtye tuntuukin tekevän kaikkensa välttääkseen keksimästä pyörää uudelleen. Loppujen lopuksi se on samantekevää, kun isoisän Harleyllakin pääsee.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-10-28
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.