Rainroom – Netherself

Aikanaan tuli kuunneltua doomia oikeastaan vain Cathedralin Forest of Equilibriumin tiimoilta. Koin kyseisen hitaasti jyräävän, murinapohjaisen metallin alalajin jollakin tapaa tuskalliseksi ja mitään tarjoamattomaksi puurtamiseksi. Tuolloin Cathedral sai sentään hienoista groovea tuohon tyyliin, tai jos nyt ei ihan groovea, niin ainakin eloa. Samanlaista elämystä tarjoaa myös tämä kotoisen maamme eteläisestä kolkasta tuleva, tällä hetkellä triona vaikuttava, omien sanojensa mukaan doombientia soittava yhtye.

Puolen vuoden koossaolon jälkeen on syntynyt niin vakuuttavaa jälkeä, että jopa Swallow the Sunin paalupaikka kuolonmetallia kosiskelevassa hitaassa väännössä alkaa olla uhattuna. Kolme kappaletta, joissa on variaatiota enemmän kuin mitä Dillinger Escape Plan saa temmon vaihteluita yhteen kappaleeseen sotkettua. Vajaassa puolessa tunnissa käydään läpi death metal, diesel ja progressiivisempi mutta melodinen kitarointi. Pelin avaava Selfless on ensi alkuun dödöä, mutta kääntää sitten kaasujalkaa hieman hitaammalle, jolloin kertosäkeessä liikutaan dieselillä. Kappaleella on mittaa reippaasti, mutta silti siihen sisällytetyt elementit kantavat kerrassaan maniosti, eikä vähiten kitaristikaksikon Jere Ralli ja JP Elorannan häpeilemättömien riffien ansiosta. Siellä on jopa selkeästi hard rock -tyylistä riffiä mukana. Tuo saattaa kuulostaa melko groteskilta mutta toimii oikeastaan erinomaisesti.

Fragrance puolestaan tarjoaa hieman kimurantimpaa ja aavistuksen matemaattisempaa lähestymistä, tosin unohtamatta raikkaita riffejä, joissa on Dream Theaterin -kantavaa otetta. Loppua kohden hidastetaan lähes maalailuksi, joka on toteutettu erittäin hienosti. Väliosalla saadaan tunnelma kaivettua esiin ennen varsinaista loppurutistusta. Vokalisointi on sitten suorastaan verbaalista raiskausta, sillä JP:n murina on niin synkeätä kuin narulle on mahdollista saada. Itse en tästä murinasta perusta mutta olen varma siitä, että tämän kastin ystävät eivät tule pettymään. Sen verran matalasta taajuudesta on kyse.

Yhtyeen selkeimpänä plussana on se, että pojat uskaltavat haastaa kuulijansa perinteisemmän doomailun sijaan. Nyt variaatiota ja haastetta riittä lukemattomien pyöritysten ajaksi. Kerrassaan hienoa ja monipuolinen kolmen kappaleen demo. Tosin verkossa paukutellaan demon sisältävän viisi kappaletta, mutta ainakaan oma versioni ei kellota kuin kolme.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-09-28
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.