Ice Cube – Laugh Now, Cry Later
Ice Cube vakuuttaa. Kaiketi oikea termi olisi puhua “läsnäolosta”. Scott Storch, Snoop Dogg, Kokane, Lil’ Jon, WC ja muut biisintekijöinä ja tuottajina levyllä heiluvat ns. isot nimet jäävät pienellä taustalle, kun jääkuutio ottaa yleisönsä. “I’m the father of this gangsta shit / never thought that I’d have a bunch of bastard kids” tai vaikka “Most niggas need A&R / to tell ’em how to fuck a ho”. Karismaa ja ylitsevuotavaa itsevarmuutta pursuava ilmeikäs ääni, vetävät biitit ja miellyttävän värikkäät taustat ennustavat vaikeita aikoja niskoille, kantapäille ja keuhkoille.
Ote on riittävän uskollinen west-coast-old-skool-gangsta-meiningilleen (tai jotain sinnepäin), vaikka soundit ja samplemaailma sisältävätkin melko paljon modernia tavaraa. Lähimpänä vertailulevynä voisi toimia esimerkiksi War & Peace -tupla. Kuution soundi ei ehkä ole aiiiiiiivan yhtä mehukas kuin mitä se on parhaimmillaan ollut, mutta kyllä mies kuulostaa silti itseltään – ja hyvä niin.
Heikkoja raitojakin on tungettu lähes 65-minuuttiseen gangstaeepokseen. Stop Snitchin on pilattu rasittavalla synabrassilla, ja Go To Church ja Holla @ Cha’ Boy kompastuvat Lil Joniin ja ärsyttäviin melodi-didi-di-di-didi-di-dioihin. Growin’ Up ontuu latistavasti, vaikka jotenkin vinkeää sampletusta sisältääkin. Levyn viimeiseen kolmannekseen suunnistaessa taso tuntuu myös laskevan hieman.
Vaikka Laugh Now, Cry Later on aavistuksen liian laid back ihan jokaiseen tilaisuuteen ja temmoiltaan hyvinkin yksitotinen, on levy silti toisaalta yllättävän vahva ja toisaalta ei-pätkääkään-yllättävän vahva kokonaisuus. Ei aukoton; muutamia luodinreikiä tosiaan löytyy (ei tosin Ice Cubesta), mutta niin on näinkin mittavista räppilevyistä tapana löytyäkin.
Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-07-16
Arvostelija : Tommi Hartikainen
Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.