Cause For Effect – 2001–2004

90-luvun alussa perustettuun Cause for Effectiin on yritetty liittää kitaristia useampaan otteeseen, mutta tulokset eivät jostakin syystä ole olleet tyydyttäviä. Vuodesta 1999 musiikkia onkin luotu ainoastaan basson, rumpujen ja laulun epäpyhällä yhdistelmällä. Konsepti erottuu raskaan musiikin valtavirrasta mykistävästi, eivätkä sävellykset luonnollisesti voi perustua tyypilliseen kertosäkeiden, valonnopeiden soolojen ja euroviisunostatusten yhdistelyyn. Orkesterin kompakteissa raidoissa on jatsista muistuttavaa yllätyksellisyyttä, mutta hallitsevin elementti on omintakeinen ja tekninen grind. Tuomon brutaali murahtelu sopisi hyvin lähes minkä tahansa perinteisemmänkin korinaprojektin riffittelyn päälle, mutta hänen kieroja bassokuvioitaan ei taatusti hallitse kuka tahansa tusinanäpyttelijä. Rytmisoittimet ovat vahvassa symbioosissa, ja Arin kellontarkka rumpalointi nivoutuu paikoin äärimmäisen monimutkaisiin ja teknisiin kuvioihin kiitettävällä tarkkuudella.

Se, että musiikissa ei todellakaan ole muita elementtejä, on toki tietynlainen rajoitus, mutta kenties juuri siksi tamperelaisduo on onnistunut repimään etenkin bassosta mitä vaihtelevimpia tunnelmia erilaisilla tempoilla. Pienillä jipoilla viedään ilme ahdistavan doomahtavasta hidastelusta railakkaasti rokkaaviin kuvioihin sekä death metalin julmuuteen. Kevyimmissä kohdissa on aistittavissa samaa mielipuolisuutta, joka näkyy esimerkiksi The Fast Show -sarjan Jazz Club -sketsin huumoriesityksissä. Yhteiskunnallisia epäkohtia peilaavista sanoituksista ei varsinaisesti huou usko parempaan huomiseen, mutta mukaan on otettu pikantteja keventäviä yksityiskohtia, kuten Slow Mindin aloittava iloinen Eläkeläiset-filli sekä neljään sekuntiin tiivistetty versio Yhdysvaltain kansallislaulusta.

Cause for Effectin musiikki on kaikkea muuta kuin helposti lähestyttävää, ja kokoelman huumaavat 80 raitaa ja 60 minuuttia tekevät levytyksestä hengenvaarallisen kuuntelukokemuksen. Kyseessä on millä tahansa mittapuulla todella kummallista möyrintää, mutta outous ei ole itsetarkoitus vaan massasta erottuva tapa luoda pätevää musiikkia. Yksittäisiä koukkuja ei jää mieleen etenkään ensimmäisillä tutustumiskerroilla, mutta levyn syöttäminen soittimeen aiheuttaa aina tyytyväistä nyökyttelyä ja nostaa kasvoille typerän virneen, joten kyllähän tässä jotain tehdään oikein. Cause for Effectin kuvauksen lukeminen paperilta hämmentää, mutta koko komeuden todistaminen levyltä tai etenkin lavalta on vielä erikoisempi kokemus.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-07-25
Arvostelija : Antti Kavonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.