Body Count – Murder 4 Hire

Liekö Hollywoodissa hiljaista, vai onko miekkosen v-käyrä noussut taas kohtisuoraan nousuun, mutta Ice-T on täällä taas retkueensa kanssa. Viimeksi uutta tulemista DVD:n muodossa valmistellut vahvaa poliittista sanomaa paasannut Body Count on kasannut rivinsä uudestaan, useista poismenoista huolimatta. Miekkosia on korjannut niin syöpä kuin aseetkin, mutta jäljellä olevat Ice-T ja Ernie C pitävät edelleen uhmakkaasti nimeä elossa uuden tukijoukon voimin.

Viimeisimmästä levystä, Violent Demise: Last Daysistä on aikaa, joten uusi levy oli vähintäänkin yllättävä veto. Homma on kuitenkin pysynyt suhteellisen samankaltaisena, mutta räpäten hoidettujen vokaaliosuuksien osuus on kasvanut ja tempo samalla laskenut. Tässä piilee levyn ensimmäinen kompastuskivi, sillä nyt meininki on liian lähellä nykyaikaisia rap-metalli -hybridejä. Tosin bändin sanoma ja vahvempi nojaaminen puhtaan metallin suuntaan pitävät poppoon erossa perusnäpertelijöistä. Ice-T:n ääni on edelleen vedossa ja vokaalit tulevat ulos suurimmaksi osaksi erittäin vakuuttavasti, osittain korneista sanoituksista huolimatta. Parhaina vetoina voidaan mainita hidas, mutta erittäin miehekäs Invincible Gangsta, jossa vierailijana kuullaan SMG-ryhmästäkin tuttu Trigga tha Gambler, Syvän Etelän elämää pilke silmäkulmassa kuvaava Down In the Bayou, jonka huuliharppu saa hommaan tarvittavaa hikisyyttä, sekä ihmissuhdeasioita sumpliva Relationships. Muu materiaali on keskinkertaisen tienoilla, vaikka hyviä riffejä on mukaan saatukin.

Yksi syy siihen, ettei levyltä nouse esiin paljoakaan kipaleita, on täydellisen epäonnistunut soundipolitiikka. Kitarat on laitettu kaikkein hiljaisimmalle, rumpujen vähintäänkin tönkkö sointi ja vokaaliosuuksien sijoittaminen aivan liian pintaan tekevät riffien kuuntelusta mahdotonta, eikä kipaleisiin pääse syntymään vahingossakaan yhtään menevyyttä. Tällaisenaan paketti kuulostaa treeninauhalta, joka on suorastaan synti.

Body Count on täällä taas, mutta millä eväillä? Hirvittävät soundit ja materiaalin epätasaisuus tekevät levystä enemmänkin välimallin työn. Sääli sinänsä, sillä rahkeet riittäisivät parempaankin. Kannustankin ennemmin tsekkaamaan uuden live-DVD:n, siellä kun on uusia kipaleita paremmalla äänellä varustettuna, ja tietenkin ne vanhat helmet.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-07-02
Arvostelija : Olli Ripatti

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.