Dolorian – Voidwards

Pitkähkön levytystauon jälkeen oululainen Dolorian lähestyy lohduttoman synkistelyn ystäviä kolmannella täyspitkällään. Yhtyeen hiljaiselosta huolimatta sen musiikilliset linjat ovat säilyneet kiitettävän tuttuina: tarjolla on tummaa ja hitaasti maalailevaa doom metalia, jossa välillä väläytellään myös blackmetallisia sävyjä. Selvää on myös se, ettei tätäkään levyä voi kuunnella milloin tai missä mielentilassa tahansa tai analysoida kylmän viileästi kappale kappaleelta. Joskus levyn maailmaan sukeltaminen tuntuu tyhjänpäiväiseltä, toisinaan se taas tarjoaa hyvinkin ainutlaatuisia kokemuksia.

Dolorianin soundi on samasta jämäkästä puusta veistettyjen doom metal –yhtyeiden joukossa omalaatuinen ja kiehtova. Sen sijaan että yhtye jyräisi päälle ikuisuuteen jatkuvilla kivitalon kokoisilla kitarariffeillä, se onnistuu luomaan omanlaisensa kuuntelijan ympäröivän äänimaailman, jossa pienetkin liikkeet suuntaan tai toiseen tuntuvat luissa ja ytimissä. Kuullaan levyllä toki myös raskaita ja synkkiä kitaravalleja, jylhää murinaa sekä aitoa ahdinkoa tihkuvaa rääkymistä. Vähintään yhtä vahvassa asemassa ovat kuitenkin lumoavasti kaikuvat säröttömät kitarat sekä hienovaraiset kuiskaukset, joiden sisältö saatetaan hyvinkin jälleen jättää arvoitukseksi myös levyn myyntiversion omistajille. Ilmavan äänimaailman seurauksena kappaleiden raskaat osiot iskevät useimmiten todella voimakkaasti. Dolorian ei luota pelkkään massaan, vaan ahdistaa kuuntelijaansa ilkeällä, riitasointujen sävyttämällä soundilla.

Vaikka paikoin levy hakee vaikuttavuudessaan vertaistaan, runsaan maalailun vuoksi kokonaisuus ei kasva liian skitsofreeniseksi ja yli tunnin mittaisen esityksen jaksaa irvistelemättä kuunnella loppuun saakka. Omalla kohdallani ongelmaksi muodostui kuitenkin tietty intensiteetin puute, jota ei esimerkiksi yhtyeen debyytillä esiintynyt. Ilman täydellistä keskittymistä väljät kappaleet karkaavat helposti taustamusiikiksi, mikä ei luonnollisesti tee niille oikeutta. Oikeassa mielentilassa kuunneltuna levy tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia, mutta tiettyä puristusta jää silloinkin kaipaamaan. Kyseessä on kuitenkin puhdas makuasia, jonka vuoksi kenenkään tällaisen musiikin ystävän ei kannata jättää levyä katsastamatta.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-08-16
Arvostelija : Mika Koskela

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.