Disarmonia Mundi – Mind Tricks

Tehokkaasti Björn “Speed” Stridin (mm. Soilwork ja Terror 2000) avu(i)lla mainostetun Disarmonia Mundin uusin albumi on täynnä sitä ihteään, eli Melodic Gothenburg Death Metalia. Genrettäminenhän on nykyaikana suorastaan kiroamista, mutta Disarmonia Mundi nyt vaan sattuu istumaan musiikilliselta olemukseltaan kyseiseen määritelmään lähestulkoon täydellisesti. Melodisemman rankaisun skene on jo hieman alkanut avautua uudestaan muutaman vuoden ajan kestäneen tukehtumisen jälkeen, ja uusia oivaltavia yhtyeitä on pikku hiljaa alkanut putkahdella tulehtuneiden huokosten kätköistä. Valittavasti Disarmonia Mundin ideavarastot eivät ole tuoreimmasta päästä, ja vaikka miekkoset soittavatkin paremmin kuin hyvin, ei se pelasta päähän tarttumattomia sävellyksiä kaatumasta yli ikiaikaisen unohduksen reunan.

Kaikkea ei ole kuitenkaan menetetty. Disarmonia Mundi saattaisi olla hyvinkin mielenkiintoinen tuttavuus, jos yhtyettä nimeltään Soilwork ei olisi koskaan herätetty henkiin. Tarttumatta sen enempää tähän seikkaan Mind Tricks tarjoilee muun muassa kekseliästä sooloilua, ja yhtyeen käyttämät sid-synamatot ovat valitettavan harvoin kuultu, mutta sitäkin tehokkaampi tehokeino, varsinkin vanhan Nintendon ystäville. Lauluosastolla on tietenkin tiedossa taattua tasavarmaa osaamista, mutta valitettavasti miksaaja on päästänyt synamatot jyräämään lauluraitojen karsinaan ja teksteistä on harmittavan usein vaikea saada selvää.

Suuria helmiä levyltä ei löydy, mutta muun muassa Venom Leech And The Hands Of Rain antaa kaikessa pop-orientoituneisuudessaan miellyttävän leijuntafiiliksen, ja sitä seuraava Liquid Wings tökkää myös hieman päätä ojoon, sillä sen Hammond-tausta on koukku, johon jää aina kiinni. Jokaisella itseään kunnioittavalla rock/metal-bändillä pitäisi olla jokaisella levyllään ainakin yhdellä raidalla kyseinen hieno soitin. Levyn loppupuolelta löytyvä agressiivinen Last Breed taas päästää Björn Stridin loistamaan ja tämä raita herättää vihdoin unesta ja sytyttää idealampun välähtelemään, sillä suurin negatiivinen nakuttamisen aihe Mind Tricksin tapauksessa on sen varman päälle pelaava asenne. Sävellykset ovat samaa kaavaa seuraavia, eikä syrjähyppyjä sallita. Se on hyvin valitettavaa, sillä pienimuotoinen vieraissa juokseminen olisi hyvinkin saattanut pelastaa tämän suhteen. Lopun Pantera-laina olisi ollut parempi jättää kuuntelematta.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-06-21
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.