Massive Attack – 100th Window

Täytyy tunnustaa heti alkuun, että vuoden 1998 jälkeen ilmestyneen Mezzaninen jälkeen on allekirjoittaneelle ollut sula mahdottomuus käsitellä Massive Attackia objektiivisesti. Bändin jokainen teos on osoittautunut kerta toisensa jälkeen loppumattomiksi elämysten lähteiksi. 1991 ilmestynyt Blue Lines kuulostaa vielä tänä päivänäkin käsittämättömän hyvältä ja tulisi mielestäni laskea ehdottomasti pop-musiikin klassikoihin. Massive Attackin uutukaista ovat odottaneett kirjoittajan lisäksi lukuisat muut diggarit, ja omalla kohdallani 100th Window on vuoden odotetuin julkaisu.

Massive Attack ei ole koskaan ollut mikään helppo bändi. Joskin bändin letkeän pehmeä yleissaundi, murisevan karheat trip hop räpit ja heleän kauniit naislaulajat luovat äänimaton, johon on helppo vaipua heti ensikuulemalta, voi kaikkiin bändin levytyksiin tehdä kerta toisensa jälkeen antoisia tutkimusmatkoja. 100th Window kuulostaa ensi kertaa läpikuunneltuna hieman tasapaksulta, mutta muutamat raidat onnistuivat tarjoamaan hypnoosin kaltaisia tiloja heti ensi kuulemalta. Jo muutamat kuuntelukerrat avaavat kuitenkin levystä uusia tasoja ja tunnelmia. Tästä huolimatta oli 100th Windowiin hienoinen pettymys. Esimerkiksi oman tajuntani räjäyttäneeseen Mezzanineen verrattuna 100th Window osoittautui hieman yllätyksettömäksi.

Vaikka alkuperäisestä Massive Attackista on jäljellä enää Robert “3D” del Naja, on levy helposti tunnistettavissa Massive Attackiksi. 3D on luotsannut äänimaailmaa selvästi elektronisempaan suuntaan, mutta laulut ja sametinpehmeät bassovallit luovat musiikkiin varsin inhimillisen tunnelman. Räikeitä kontrasteja ei löydy aivan Mezzaninen mittoihin asti, mutta popittautumisesta Massive Attackia ei pääse vieläkään syyttämään. Voisi sanoa, että levyä on pikemminkin hiottu jopa aikaisempaa tyylikkäämmäksi ja hienovaraisemmaksi kokonaisuudeksi. Kuten aikaisemmillakin levyillään, Massive Attack on tukeutunut myös 100th Windowilla laina-artisteihin. Tällä kertaa mukana on mm. kenties bändin historian nimekkäin artisti, Sinead O’Connor.

Pienistä virheistään huolimatta ei 100th Window petä vanhaa Massive Attack -fania, ja levyä voi suositella kenelle tahansa ennakkoluulottomalle hyvän musiikin ystävälle. Trip hopin ja low tempon ystävät lienevät luonnollisesti hankkineetkin jo omansa. Jos tämä levy olisi kenen tahansa muun tekemä, ansaitsisi se täyden vitosen, mutta Massive Attackilta joudun vaatimaan vielä piirun verran enemmän täysien pisteiden ansaitsemiseksi.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2003-04-01
Arvostelija : Atte Jaakkola

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.