Eldritch – Headquake

Metallirintamalla, kuten monella muullakin taiteen alueella, on lukematon määrä ns. saliereja, jotka voivat vain haaveilla lopullisesta läpimurrosta ja synnyttävänsä todellisia, kuolemattomia teoksia. Silti heillä on oma asemansa tietyn, usein lojaalin kannattajaryhmän suosiossa. Yksi tällainen bändi on kuuden albumin julkaisun jälkeen hieman ikuiseksi lupaukseksi jämähtänyt Eldritch. Mikä siinä sitten on, kun taidot eivät riitä tai meno ei tarpeeksi kaikkia miellytä? Mene ja tiedä, mutta esikuviaan, omia mozartejaan, kuten Queensrychea tai Fates Warningia, ei tällä melodisella voimaprogella kyllä haasteta.

Italiaanojen voima on teknisen suorituksen kiitettävyydessä, joka ilmenee jo nyttemmin uudelleenjulkaistulla bändin toisella levyllä. Bonusraidoin varustettu tekele tarjoaa hyviä aihioita, jotka kuitenkin jäävät ameebamaisiksi, eivätkä kenties tarjoa sitä päämäärää, joka niille oli alun perin asetettu.

Hieman ohuella äänellä sinänsä virheettömästi tulkitseva vokalisti Terence Holler ja kitaristi Eugene Simmons ovat alkuperäisjäseninä jatkaneet näihin päiviin saakka. Kaksikon ansiot näkyvät myös bändin varhaistuotannossa, ja Headquake-levyn ilmestymisen jälkeen, vuonna 1997, bändi kiertelikin ahkeraan Angran kanssa. Sittemmin tyyliään hieman trash-vetoisempaan suuntaan muuttanut bändi ansaitsee tällä julkaisulla kannuksensa erityisesti biiseissä Lord Of An Empty Place ja Dawn Of The Dying, joissa perusidea ja sovitukselliset ambitiot lyövät herkullisella tavalla kättä. The Question saa kannuksensa muista ansioista. Biisin aikana koko paletti tuntuu olevan niin sekaisin, että sitä alkaa väkisin kuunnella tarkemmin, ja erityisesti kappaleen hupaisa bassokuvio nostaa hymyn korviin herkeämättä luoden teokselle välittömän suosikkiaseman. Muutoin levyn kokonaisilmettä edustaa sekavuus ja tietynlainen puuduttavuus, tarvittavat koukut ovat vähissä. Soundit sentään ovat uusintajulkaisulla kunnossa, kumarrus siitä.

Meillä melko tuntemattomaksi jäänyt italialaisviisikko puolustaa paikkaansa metallikentällä, mutta ei tämän orkesterin vuoksi tule kenenkään riehuman tai edes villisti laitumella hyppimän, ainakaan bändin alkutuotannon osalta.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-07-28
Arvostelija : Gao

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.