Tystnaden – Sham Of Perfection

Italialaista metalliryhmää ovat aikanaan inspiroineet skandi-metallin uranuurtajat siinä määrin, että porukka päätti itse kasata bändin. Ensimmäinen demo Tystnaden näki päivänvalon 2000 ja sitä seurasi kolmen vuoden jälkeen Fragments-niminen EP. Nyt on vihdoin saatu kappaleita puristettua albumillisen verran ja samalla on saatu hiottua soundia sen verran kuosiin, että myös levy-yhtiöt kiinnostuivat julkaisemaan Sham of Perfectionin. Albumilla on tosin kaksi kappaletta tuolta vuoden 2003 EP:ltä mutta muuten materiaali on varsin tuoretta.

Helposti tästä yhtyeestä voisi assosioida kaksi asiaa, jotka ovat melodinen goottimetalli ja naisvokalisti. Vai pitäisikö tuo oikeastaan kiteyttää yhteen yhtyeeseen, Lacuna Coiliin. Toisaalta koska tuo vertaus on niin ilmeinen, jätettäköön se sanomatta. Vaikka ei siinä mitään pahaa ole, sillä onhan molempien keulakuva varsin heleän äänen omaava yksilö ja varsin ulkomusiikilliset odotukset täyttävä. Musiikillisesti Tystnaden on ehkä aavistuksen kokeellisempi kuin edellä mainittu yhtye, mutta linjaukset on varsin perustavalla tavalla samalla pensselillä vedetty.

Kappaleiden taso ei kuitenkaan yllä ihan sille tasolle kuin olisin halunnut, mutta minkäs sille täällä pienessä kammiossaan kukaan voi. Näillä mennään ja kyllähän se matka vaivatta taittuu, ei siinä mitään. Aavistuksen lisää rankkuutta olisin kaivannut, sillä nyt yhtye tuppaa valitettavasti hukkumaan muiden kaltaistensa jalkoihin. Vaikka materiaalissa on koukkua ja herkkyyttä, niin ei paketti ihan valmis ole. Münhausen Syndromen mainio riffi saa yhtyeen kuulostamaan aivan kuin System of a Down olisi eksynyt goottistudioon soittelemaan muutamaa riffiä narulle. Puolestaan kaunis nimibiisi Tystnaden tarjoaa kaihoa ja haikeutta sitä kaipaaville. Samalla saadaan erinomaiset näytöt vokalisti Laura De Lucan taidoista.

Vaikka koukkua ja sitä keveämpää puolta on mukana riittävästi, niin kuitenkin kokonaisesta paketista voisi hilata miesvokalistin pois. Olisipahan jotakin omaperäisempää tarjolla ja kenties sillä erotuttaisiin joukosta tummasta. Riffejä, koskettimia ja ajoittaista klassista tunnelmaa onnistutaan välittämään kuulijalle vähintäänkin kohtuullisesti, joten yhtyeen ei kannata missään nimessä luovuttaa vaikkei debyytti leiville löisikään. Sama vinkki koskee sitten myös levy-yhtiötä.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-06-14
Arvostelija : Jarno Leivo

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.