Levyarvostelut

Magyar Posse – Random Avenger

Heti alkuun on sanottava, että Random Avenger on yksi upeimman kuuloisista levyistä mitä on hetkeen aikaan tullut vastaan. Jo pelkästään huikeiden, mielikuvituksellisten sovitusten takia albumi on ehdottomasti kuulemisen arvoinen. Lajityypin suurnimet Mogwai, Godspeed You! Black Emperor ja Explosions in the Sky kuulostavat jopa tavanomaisilta porilaispossen barokkityylittelyjen edessä.

Jokin on kuitenkin pielessä, kun ulkoisesti täydellisyyttä hipova Random Avenger hyydyttää kuulijan hymyn varsin tehokkaasti. Kokonaisuus on tunnelmaltaan niin ylitsevuotavan lohduton, että se kääntyy jo itseään vastaan. Levyn laittaminen soittimeen alkaa tuntua kuuntelukertojen myötä yhä vastenmielisemmältä ajatukselta. Näin tamperelaisesta näkövinkkelistä Random Avenger johdattelee kuulijan Hervannan loputtoman harmaaseen betonihelvettiin, Teiskontien kusiselle Essolle ja Järvensivun ikuiselle rakennustyömaalle. Sitten voikin miettiä, että haluaako noiden paikkojen tunnelmiin välttämättä palata.

Soittajina ja sovittajina Magyar Posse monipuolistuu levy levyltä. Albumin punaisena lankana toimivat lyhyet, toistuvat melodiat, joita sahaillaan edestakaisin hankalissa tahtilajeissa. Soittimista pääosaan nousee Sandra Mahlamäen viulu, jolla vuoroin maalaillaan slaavilaisesti tai soitetaan jännittyneitä, kiihkeitä katkelmia. Parhaimmillaan Posse on edelleen päästäessään kaikki höyrynsä pihalle, kuten massiivisesti raikaavalla Intercontinental Hustle -kappaleella tai albumin keskipisteenä toimivalla, moniosaisella European Lover/Random Avenger -raidalla.

Toisinaan bändi kulkee kliimaksiin päästäkseen turhauttavan pitkän matkan, jolloin homma uhkaa karata silkaksi soitteluksi. Tästä kärsii eritoten albumin alkupuolisko ylipitkältä introlta kuulostavan avausraidan ja kraut-mausteisen fiilistelyn Sudden Deathin muodossa. Kraut-vaikutteiden lisäksi Possen yhteydessä usein mainittava Ennio Morricone kuuluu uutukaisella entistä selvemmin. Kuunnelkaa vaikka Morriconen The Sicilian Clan -teema ja sen jälkeen Random Avengerin päättävä Popzag.

Monien muiden samoissa sfääreissä pyörivien yhtyeiden tavoin Magyar Posse ei ikinä unohda mainita, että heidän musiikistaan on löydettävissä myös huumoria. Se on silkkaa toiveajattelua. Random Avengerilla jonkinlaista huumoria saattaa löytää kappaleiden nimistä tai kannen tyhjiä liikuntasaleja kuvaavista valokuvista, mutta että musiikista? Ei nuottiakaan. Ellei sitten näin paatoksellisen musiikin tekeminen ylipäätään ole jo hieman huvittavaa.

Arvosana : 3/5
Arvostelu julkaistu : 2006-05-31
Arvostelija : Risto Mikkonen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.