Lumina Polaris – Imperiumi

Koko tämän vuosituhannen toiminnassa ollut Lumina Polaris soittaa metallista särörockia, josta tulee vahvimmin mieleen Sentenced. Oululaisbändin debyyttilevy Imperiumi sisältää kiitettävät määrät kitaraa, varsin vahvoja riffejä, huomattavan tarttuvia kertosäkeitä ja laulaja Veli-Matti Väisäsen sopivan rouheita tulkintoja. Kokonaisuutta ei haittaa edes bändin avoimen kristillinen vakaumus, sillä vaikka sen kuuleekin sanoituksissa, se on pääosin verhottu eloisan raamatulliseen kieleen ja kielikuviin.

Sinkkunakin julkaistu Autiomaahan käynnistää levyn sopivan tiukkariffisenä. Biisi rokkaa mukavasti, ja kertsi takertuu tiukasti pääkopan sisäpuolelle. Samat sanat pätevät myös tiukemmin rokkaavaan Raatoon ja levyn raskaimpaan siivuun Imperiumiin, joka tosin antaa antiikin Roomasta varsin kristinuskon suodattaman kuvan. Tiukan alkurypistyksen jälkeen tarjolla on muutama vähän keskinkertaisempi raita, jotka kuitenkin kestävät hyvin kuuntelua. Kasiraita Seitsennaamainen palauttaa kurssin taas riittävän terävästi rynniväksi, ja samaa baanaa jatkaa Mokoma-henkinen Rooma. Myös loput kolme raitaa ovat asiallisen laadukkaita, mutta ne eivät säväytä enää yhtä vahvasti.

Lumina Polaris pääsi yllättämään kunnolla puun takaa. Kyseessä on harvainaisen laadukas paketti ottaen huomioon, että tuotos on bändin ensimmäinen kokopitkä eikä yhtyeestä kuultu pahemmin vielä demovaiheessa. Vaikkeivät kappaleet ole maailman omaperäisimpiä, ne etenevät jouhevasti ja rakentuvat taitavasti, eikä pitkästyminen pääse vaivaamaan kuin parissa kohdassa. Myös ei-uskovaisten kannattaa ehdottomasti tutustua Lumina Polarikseen, sillä perinteinen gospel on tästä äärimmäisen kaukana.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-06-10
Arvostelija : Olli Koikkalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.