Accused, The – Oh Martha!

Gorea ilman grindiä, törkyä yliannostuksella huonoa mustaa huumoria. Isketään keitos sarjakuvafiltterin läpi punk/thrash-rieskalle ja painetaan play-nappulaa. Jo vuonna 1981 alun perin perustettu The Accüsed on palannut yli kymmenvuotiselta tauoltaan ja aikanaan suurtakin kulttisuosiota nauttinut yhtye ei ole hennonut muuttaa tyyliään suuntaan jos toiseenkaan. Yhtyeen crossover-ryntäily lienee parhaiten verrattavissa D.R.I.:n ja S.O.D.:n ilmaisutapaan ja tunnetusti asenteestahan ei tingitä pätkääkään. Oh Martha! julkaistiin alun perin jo 2003 mutta nyt Nuclear Blastin toimesta kuluvana vuonna levy näkee päivänvalon uusissa kääreissä. The Accüsedin konseptiin kuuluu olennaisesti suuret määrät splatter-kuvastoa, joka nykypäivään tultaessa on menettänyt suurimman shokkiarvonsa raskaamman osaston yhtyeiden toimesta, jotka ovat tunnetusti vieneet konseptia vielä askeleen pidemmälle. The Accüsed kuitenkin porskuttaa ilman hätäpäivää, sillä yhtyeen iloluontoinen haistakaa-paska –asenne onnistuu viehättämään yhä edelleen.

Kappaleiden pituudet eivät päätä huimaa ja punkisti rouhitut semithrash-riffit tähtäävät suoraan suoneen. Valitettavasti osumatarkkuus on vähän mitä sattuu ja Oh Martha! heiluu sinne tänne tarjoamatta silmän-, saatikka korvanruokaa kovinkaan suurissa määrin. Kaikkein omaperäisin ja tarttuvin elementti on edelleen Blaine Cookin sekopäinen kiljunta, joka irtoaa uutukaisella varsin villisti ja parhaana osoituksena toimineekin antisofistikoitunut Scream And Die. Albumi ajaa varmasti asiansa kaljanhuuruisissa kortti-illoissa mutta nykyisellään siitä ei ole juuri nuorisoa villitsemään. The Accüsed tarvitsisi uuden tulemisensa tueksi ison kasan hittibiisejä ja niihin ei lapio ole valitettavasti kolahtanut hautausmaata tongittaessa. Kappaleiden väleihin haudatut elokuvasamplet ovat mukavia hengähdystaukoja mutta eivätpä nekään sen suuremmin kansia kiillottele.

En epäile yhtään, etteikö soittajaherroilla olisi ollut täysi into päällä studiosessioissa, sillä se suorastaan säteilee levyn räävittömyydestä ja päälle puskevassa asenteesta. Kappalemateriaali on vain vähän mitä sattuu ja se kaataa kiiltävän muistomerkin yhtyeen omaan niskaan. Oh Marthan! nimeksi olisikin sopinut paljon paremmin erään suomalaisen rässi/hardcore-nimen toissavuotisen kokoelmalevyn otsake: Should Have Stayed in the Grave.

Arvosana : 2/5
Arvostelu julkaistu : 2006-06-02
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.