Frontline – Circles

Saksalaisen Frontlinen kahdeksas albumi pesee Toton mennen tullen ja kirkkaasti. Ensimmäisellä kuuntelukerralla Circles vaikuttaa ihan siltä samalta peruskamalta mitä tekevät muutkin AOR-bändit. Mutta mutta… Albumin loputtua sitä huomaakin laittaneensa levyn uudelleen soimaan, koska tässä on sitä jotain! Ja kun tuo albumi loppuu, painetaan playta uudelleen. Tätä toistuukin vähintään kolmen päivän ajan ja siltikään levy ei ala kyllästyttämään. Circles on kuin aarrearkku, josta nousee joka kaivelukerralla esiin yhä upeampia timantteja.

Albumin aloitusraita, No One, kertoo miehestä, jonka vaimo jättää yön pimeimpinä tunteina lamppaamalla ovesta ulos lasten kanssa, morjens! Mies masentuneena miettii itsemurhaa ja kaikkea muuta “mukavaa”. Ja kuten elämässä on tapana, ei kukaan ole auttamassa miestä ylös masennuksen ja itsetuhoisten ajatusten parista. Kertsissä lauletaan osuvasti: “What is the meaning of our life, that’s what he’s thinking of. Where’s the way into the light, that’s he’s asking for”. Tuotapa sitä itse kukin tulee aina joskus miettineeksi – siis elämän tarkoitusta, ei itsaria. Anyway, tässä biisissä laulaja onnistuu hyvin äänellään ja äänenkäytöllään välittämään miehen epätoivon meidän kuuntelijoiden korviin.

Kakkosviisussa vokalisti Stephan Kämmerer tuumaa, että minä en ole enää se oikea hänelle. No ei sitten väkisin. Kolmannessa biisissä, Save Me, sitten pitäisi pelastella herraa. Kämmerer pyytää kauniisti: Save me from the darkness, lead me into the light. No kaihan se on käytävä… Paitsi että ennen kuin tästä hilpasen pelastustehtäviin, on pakko todeta, että tästä biisistä tulee mieleen Urban Talen joku biisi. Muistelu- ja kuunteluhetken jälkeen tulen siihen tulokseen että tarkoittamani Urban Talen biisi on Passion Takes Over. Jopa Kämmererin ääni on paikka paikoin samankuuloinen Blomin Kimmon laulannan kanssa.

Did You Ever (Taste the Pain) edustaa sitten sitä slovariosastoa tällä albumilla, mikäli nyt AOR:n parissa niitä perinteisiä poskivalsseja on. Päivän kyselyosaston jälkeen saakin sitten puhua suunsa puhtaaksi ja mielellään sen jälkeen häippästä helvetin kuuseen. Say, What You Have to Say on suht perinteinen ralli, jossa todellakin kehoitetaan sanomaan mitä sydämellä on ja sen jälkeen heihei. Tosin heti perään pyydellään, että älä karkaa. Don’t Run Away on albumin biisijärjestyksessä kuudes.

Seitsemäs viisu, Hunter, on albumin heikohko lenkki. Jostain syystä tämä biisi ei kolise niin lujaa kuin muut, vaikka biisissä on rytmillisesti samankaltaisuuksia kakkosbiisin kanssa. Silti tämäkään biisi ei ole huono. Metsästyksen jälkeen päästäänkin sitten daivaamaan syvälle jonnekin. Mitä lultavammin tunteisiin, jälleen kerran, kun Kämmerer toivoo tietä valoon. Myös Into Deep muistuttaa jonkin verran jotain Urban Talen rallia… kunpa vaan muistaisi mitä niistä.

Yhdeksäs biisi, It Is You, tuo kertosäkeistön alun laulmelodiallaan mieleen Queensrÿchen I Don’t Believe in Loven. Viimeinen viisu tuo kaukaisesti mieleen englantilaisen yhtyeen nimeltä Gun. Frontlinen biisi nimeltä My Vision ei edusta sitä perinteistä, hilpeää AOR:ia, vaan omaa aika lailla raskaamman rokin elementtejä.

Frontlinen Circles on erittäin tasapainoinen albumi, joka on taidokkaasti rakennettu, soitettu ja laulettu. Vaikka Kämmererin ääni ei ole niin puhdas kuin AOR-joikaajilla yleensä tuppaa olemaan, se ei haittaa pätkääkään. Päinvastoin, ihan pieni särmä ei ole ollenkaan pahitteeksi. Plussana päälle se, että Kämmererilla on erittäin ilmeikäs ääni. Parhaimmiksi biiseiksi nousevat ehdottomasti No One, Save Me sekä It Is You. Frontline on nimensä mukaisesti AOR-bändien eturivissä. Tähän albumiin pitäisi lätkästä varoitustarra: Albumin kuunteleminen saa hyvälle mielelle ja aiheuttaa vakavan riippuvuuden.

P.S: Löysin yhden vian tältä albumilta: albumi on liian lyhytkestoinen. Tarkistuksen mukaan mittaa Circlesillä on vain 46 minuuttia ja 25 sekuntia.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2006-05-06
Arvostelija : Sarita DeFeis

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.