Levyarvostelut

Souls Unrest, The – The Souls Unrest

Näillä Amerikan miehillä ei sielu totisesti ole lepotilassa. Vihaista ryöpytystä sisältävässä esikoissa on piirteitä mastodonmaisesta teknisestä kiemuraisuudesta ja Eyehategodin sludgeilusta sekoitettuna pieneen annokseen vanhaa kunnon kuololinimenttiä, jota laulaja Blaze Pearsonin varsin Jörgen Sandströmin mieleen tuova suomainen korahtelu mainiosti edustaa. Välillä tulee myös mieleen visvamestari Autopsyn keinoja kaihtamattomat biisirakenteet. The Souls Unrest on yhtye, jonka soitosta kuuluu pinttynyt treenikämpän hien katku ja periksiantamaton haistatteluasenne. Mahtavaa.

Levy on täynnä armottomia temponvaihdoksia, harvemmin käytettäviä tahtilajeja ja tuhannen jyrkästi jyristäviä riffikimaroita. Rumpusetin takana istuvan herran heilunta on todella mainion kuuloista, mies kun pyörii pallillaan kuin heikkopäinen, mutta säilyttää silti soittonsa voimakkaasti groovaavana. Mielleyhtymät kirivät Mastodon-kannuttaja Brann Dailorin suuntaan, sillä samoilla aaltopituuksilla kuljetaan. Riffittely on tiukkaa ja perusratkaisuja kaihtavaa, joskin välillä tuntuu siltä kuin kappaleissa olisi vain laitettu riffiä toisen perään polttavan soittokiiman saattelemana sen paremmin sovitusratkaisuja ajattelematta. Usein ovat The Souls Unrestin kirvesmiehet osuneet oikeaankin, kuten pelottavassa ilmapiirissä haahuileva Freedom, ei kovin täyspäisesti tempoileva Axehandle ja loistavan päämelodian sisältämä Thunderbolt osoittavat. Tämä levy vaatii runsaasti kuuntelua, jotta sen hännästä saisi kiinni, mutta kun selkään on päässyt kiipeämään, tulee myös saamaan melkoiset kyydit.

Pienimuotoinen sekametelisyys väijyy The Souls Unrestin debyyttilevyllä, ja tämä voitaneen laskea sekä hyväksi että pahaksi, kuuntelijasta ja mielentilasta riippuen. Tärkeintä ainakin itselleni on yhtyeen musisoinnista välittyvä raivopäinen energisyys. Tuore käännetyn maan tuoksu sekoittuneena sylkeen, testosteroniin ja hikeen on erittäin toimiva yhdistelmä näin raikkaana kevätpäivänä. Kun levyllä on mittaa slayermaiset vaille puoli tuntia, ei kokonaisuus siltäkään osin pääse väljähtymään. The Souls Unrest on niin teknisyydeltään kuin luovuudeltaankin taitava yhtye, joka herättää sikeämmästäkin kauneusunesta.

Arvosana : 4/5
Arvostelu julkaistu : 2006-05-05
Arvostelija : Kimmo A. Koskinen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.