Asteroid / Blowback – Split

Stoner- ja fuzz-rockin ystävien on nyt viimeistään syytä tutustua ruotsalaisen Fuzzorama Recordsin tuotantoon. Lafka ei näytä heikkoja levyjä julkaisevan, mistä osoituksena mm. tänä keväänä julkaistu Asteroid– ja Blowback -split-albumi.

Molempien ryhmien juuret ovat vahvasti 70-luvun rockperinteessä. Asteroidin lähin virkaveli voisi olla Kyuss ja Blowback puolestaan kumartaa vahvasti Black Sabbathin suuntaan riffejä myöten. Asteroidin soundimaailma on pehmeän selkeä, mutta vahva ilman liiallista säröä. Blowback puhuttelee puolestaan rujomman äänimaailman saattelemana. Ilahduttavasti Asteroidin basisti on vahvassa osassa ryhmän musiikkia.

Kappalemateriaaliltaan Asteroidin nippu on tasokkaampi. Blowbackin biisit puolestaan vaihtelevat enemmän peruskaavasta.

Supernova on kuin ylipitkä intro, jolla asetetaan menevä ja iskevä tunnelma Asteroidin kuudelle raidalle. Anagram-raidasta tulee positiivisella tavalla mieleen QOTSA:n nykytuotanto. Hexagon on kuin kopio Truck Fightersin musiikista, Walk Alone puolestaan tuo mieleen Brant Björkin soolotuotannon ja The Big Trip Dozerin. Myönnän, erot ovat pieniä, mutta Asteroid kuulostaa kuitenkin pääasiassa omalta itseltään.

Parhaiten Blowback-raidoista iskee übersynkästi starttaava Cosmic Dust. Pöly ei ehdi kauas laskeutua raidan muuttuessa menevän rokkaavaksi revittelyksi. Samasta kiimasta ei kauaksi jää Holy Skies. Albumin päättävä Invisible Touch on puolestaan lohduttoman kaunis akustinen balladi. Miinuksena Autumn Leafin intro ja Cosmic Dustin C-osa lähentelevät jo hävyttömän paljon Iommin riffiarkun aarteita.

Bändien leireissä nautitaan varmasti perinteistä stoner-päihdettä. Blowback-nimen lisäksi Asteroidin Sim-Sala-Bim -kappaleen sanoitus puhukoon puolestaan:

Fell in love with girl called Mary Jane,
She looks so good, smells so sweet,
She was mine, all mine,
And we’ll be makin’ love, me and Mary,
Feeling that she gives to me,
Nothing could ever be

I can’t remember, I can’t forget,
I can’t remember, but I can’t forget

En kannata aineita, mutta kappaleen voimaa ei voi vastustaa. Hieno stonerbiisi ilmeisesti bändin rakkaimmalle päihteelle. Muutoin sanoitusten aihepiirit nojaavat vakioaiheisiin ja sisältävät sielunelämän tutkintaa, avaruusmatkailua ja muuta yleistä hämyilyä.

Molempien ryhmien groovea ei voi todellakaan vastustaa. Julmetut kitaravallit, moniosaiset biisit ja yksinkertaiset riffit. Tästä ei nykystoner enää parane. Hanki tämä tai kivety!

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2006-08-25
Arvostelija : Jarkko Veijalainen

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.