Levyarvostelut

Manifesto Jukebox – Strain

Suomen melodisen punkin ylpeys Manifesto Jukebox julkaisi viimein kolmannen pitkäsoittonsa. Edellisestä amerikkalaiselle BYO-lafkalle julkaistusta Remedystä ehti kulua jo neljä vuotta. Edellisen levyn siivittämänä yhtye kiersi Eurooppaa, Amerikkaa ja Japania. Tällä hetkellä Manifesto Jukebox kiertää Suomea päätyen taas kesäkuussa kattavalle Euroopan rundille.

Uusi levy esittelee Manifesto Jukeboxin yhä äkäisenä punk-ryhmänä, mutta mukaan on tullut enemmän rock-elementtejä. Avausraita Rise and Shine toimii ärhäkkäsoundisen kitarariffin, rullaavan bassokuvion ja Antin räyhäkkäästi tulkittujen vokaalien voimalla. Open Season lähteekin paljon punkimmin ilman bassoa päätyen sekin erittäin iskevään kertsiin.

Pikatievauhtia rytistävän Ship of Foolsin jälkeen nimeämätön kappale hidastaa nopeuden puoleen. Hieman reilun minuutin verran Manifesto Jukebox liikahtaa instrumentaalirokin puolelle miltei Magyar Possen maalailuun.

What’s Left of Our Answers starttaa myös hieman matalammalla tempolla. Kitarariffissä ja soundissa on viitteitä Afghan Whigsin Greg Dullin kitaroinnista. Kertosäkeessä vedetäänkin sitten jo hieman suoremmin. Kappale on mainio esimerkki mahdollisesta uudesta Manifesto Jukeboxin suunnasta. Kertakaikkiaan mainio biisi. Gloves Come Off punkkaa jo taas täydellä temmolla. Biisi jää kuitenkin levyllä parempiensa varjoon. Hyvin rumpaloidun If I Had a Soul jälkeen Hero of the Dayssä yksinkertainen kitarariffi on saatu toimimaan ja elävöitymään hieman poikkeuksellisesti toteutetulla nykivällä rytmillä. Biisi starttaa maukkailla hennommin soitetuilla kitaroilla edeten jalan vipattamaan pistävään kertsiin. Päätösraita Outlinessa ollaan valtameren takaisen altsurokin pauloissa.

Manifesto Jukebox on uudistunut juuri sopivasti. Perinteisestä punk-kaavasta on uskallettu poiketa ja onnistuttu samalla niinkin vaikeassa lajissa kuin omaperäisyys. Puolen tunnin mittainen levy ei pääse kyllästyttämään missään vaiheessa. Koko aikaa ei ole kaahattu täysillä. Tämä antaa sopivasti hengähdysaikaa vauhdikkaimpien rallien välillä. Hieman suurempi rokkivaikutteiden osuus on moni-ilmeistänyt bändin musiikkia. Soitto on tiukkaa ja vauhdikkaana livebändinä tunnetun nelikon lavaenergiaa on mielestäni saatu tallennettua entistä paremmin.

Arvosana : 5/5
Arvostelu julkaistu : 2006-04-20
Arvostelija : Sami Sankilampi

Nämä tekstit ovat ajalta ennen nykyaikaa (noin niinkuin sivustoteknisessä mielessä), arkistomateriaalia siis. Tuorein arvio on julkaistu 12.12.2011 ja vanhin 5.2.2001. Yhteensä arkistosta löytyy 10190 levyarviota.

Comments

One response to “Levyarvostelut”

  1. […] „Levyarvostelut-Konsortiumsprojekt III – Terra Incognita (Die unentdeckte Welt)“. Noise.fi [fi] (Rezension) (auf Finnisch). 26. Oktober 2003. Abgerufen am 26. Februar […]

Tämäkin sivusto käyttää "keksejä" ja siitä pitää EU-lakien mukaan kertoa myös käyttäjille. Käyttämällä sivustoa hyväksyt sen. Emme me niitä tietoja oikeastaan mihinkään käytä, mutta Googlen mainoksia niiden avulla kohdennetaan paremmin.